*

Lapin kultaa ja itsenäisyyttä janoava lapinÄSSÄ POHJOISIA AJANKUVIA JA AATOKSIA VUODENAIKOJEN VIRRASSA

Ulkopoliittinen instituutti -UPI- pitäisi lakkauttaa !

Suomen eduskunnan perustama ulkopoliittinen istituutti toimii verovaroin. Sen hallinnon johdossa on politiikkoja ja asiantuntijoita, jotka päättävät n.3,5 miljoonan euron määrärahojen käytöstä  - tutkimuskohteista.  UPI:lla on lukematon määrä tutkijoita/asiantuntijoita, jotka suoltavat tietoa sen mukaan mitä poliittiset päättäjät heiltä pyytävät.

Tutkijoita käyttävät myöskin YLE ja kaupalliset yhtiöt ohjelmien asiantuntijoina. Lähes päivittäin mediassa esiintyy joku intituutin tutkijoista yleensä johtaja Mika Aaltola ja Charly Salonius-Pasternak. Mielemmat kovia NATO kannattajia ja Venäjän uhkakuvien esittäjiä medioissa.

Johtajien lausuntojen perusteella UPI on keskittynyt selittämään kansalaisille päivästä ja vuosista toiseen NATO:on liittyymisen tärkeyttä. Viimeisin tuotos Venäjän uhista oli suuren mielikuvituksen tuote, joilla ei ole minkäänlaista tieteellistä pohjaa.

Yhdysvaltain presidentin vaalien yhteydessä molemmat johtajista ja eteenkin Salonius-Pasternak esiittivät Trumpista todella ala-arvoista tekstiä ja väitti Trumpin olevan hullu.   Mika Aaltola muutti käsityksiään Trumpista sitä mukaa, kun vaalien tuloslaskenta eteni. Eli hänen analyysiltä putosi pohja ja Aaltola osoitti olevansa enemmän politiikko kuin tiedemies.

UPI:n kritiikin kohteena on ollut Trumpin myönteiset lausunnot Venäjästä ja Putinista. Pettymys oli suuri kun amerikkalaiset valisivat presitentikseen henkilön joka ei käy kysymyssä neuvoja suomalaisilta asiantuntijoilta pahasta Venäjästä.

Suomen etujenmukaista on, että Venäjän ja Yhdysvaltain suhteet ovat hyvät, eikä suomalaisten rooli ole niitä hämmentää.

Perustellusti veronmaksajana voin kysyä, että tarvitseeko Eduskunta tälläistä laitosta ja jos niin onko olemassa näyttöä sille, että UPI:n reporteista olisi sen toiminnalle ollut jotain hyötyä ?

Toinen kysymys on se, että UPI:n palveluja käyttää kaupalliset media hyväksi ilman, että Instituutti saan palveluistaan tuloja !

Minusa UPI voitaisiin lakkauttaa ja määrärahat suunnata Yliopistoille kohdennettuina hankkeina.  

LInkki UPI:n sivuille   http://www.fiia.fi/#tab1

XXXX

Tälläistä potaskaa suoltaa UPI:johtaja Aaltola vaalien alla:

http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-2000001948345.html?utm_medium=soc...

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Samaa olen ihmetellyt. Suomessa on laadukkaita ja melkoisen riippumattomia yliopistoja sekä tilastokeskus, mihin tarvitaan kaiken maailman erillisiä tutkimuslaitoksia, sanan selittäjiä. Jokaisella puolueella taitaa jo olla veronmaksajien rahoittama tutkimusyksikkönsä.

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

Jouni tälläinen käsitys minullakin on UPI:sta ja sen johtajat on pantu selittämään Suomen poliittisen johdon ulkopoliittisen linjan muuttamista EU formaattiin sopivaksi. Suomen turvallisuupoliittiset edut käyvät ristiin EU:n pyrkimysten kanssa ja tämä asia halutaan peittää instituutin avulla.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

"...laadukkaita ja melkoisen riippumattomia yliopistoja sekä tilastokeskus"

Sitä paitsi Tilastokeskuksessa toimii muitten 70-luvulta periytyvien tutkimusvaihtokontaktiväylien lisäksi edelleenkin myös perinteinen Suomi-Venäjä-seuran työpaikkaosasto, mikä lienee ainutlaatuisuudessaan mittaamattoman arvokas imagoetu ihan jo maabrändillemmekin yleiseurooppalaisen objektiivisen venäjätietotaito-osaamisen luotettavuusvertailussa.

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Melkein miljoona euroa vuodessa säästyisi sellaisella kokonaisjärjestelyllä, että UPI lakkautettaisiin ja sen määrärahasta puolet siirrettäisiin Suomi-Venäjä-seuran toiminnan lisärahoitukseen. Siten saataisiin UPIn nykyisin tuottaman Suomelle melko hyödyttömän hajatiedon sijaan keskitettyä hyötypraavdaa meille keskeisimmästä ilmansuunnasta uusien hienojen toveriverkostomahdollisuuksien lisäksi. A vot!? ;)

Käyttäjän ResCordis kuva
Veikko Savolainen

Tietysti myös Aleksanteri-instituutin tulisi saada osansa UPIn pesänjaossa, eikä RISI-instituuttikaan lisärahoitusta pahakseen panisi ja onhan sen johdossa suomalaisedustustakin - https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/58175-venajan-ava...

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Oi oi Hemmoski turha on sun toiveesi...... Melodia folia.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Suomessa vaikuttaa sellainenkin toimikunta kuin Turvallisuuskomitea, se ei tee ulkopolitiikkaa. Tämän komitean mahdollisuus olisi selvittää puolueettomasti (jos haluaisi) tuulivoimala-alueiden ympäristön turvallisuus ongelmat, ja se voisi lopettaa järjettömän tuuleen hukatun julkisen rahan kulutuksen.

Käyttäjän PekkaNrnen kuva
Pekka Näränen

Kaikki sellaiset laitokset Suomessa, jotka eivät Hemmoa miellytä, pitäisi tietysti lakkauttaa :) No, onneksi et ole päättämässä.

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

Pekka, tämä on ainut instituutti, jota olen esittänyt lakkautettavaksi.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Älä Hemmo täällä US-blogipalstalla narise. Kilauta kaverille niin UPI lakkautetaan. Maanumero +7, Moskovan alue 496.
Vladimir hoitaa.

Petteri Hiienkoski

Tämä on tärkeä keskustelunavaus, vaikken olekaan UPI:n lakkauttamisen kannalla!

Ongelma ei ole tutkimuslaitoksen olemassaolo sinänsä: UPI:a tarvitaan. En ole tätä mieltä sen takia, että olen entinen UPI:n tutkija. Ongelma on siinä, ettei tutkimuslaitos nykyisellä tavalla toimiessaan palvele yhteiskuntaa niin kuin sen pitäisi. Siitä voi jopa olla vahinkoa.

Virallisesti UPI:n pitäisi "tuottaa korkeatasoista ja selkeää aineistoa tieteelliselle yhteisölle, poliittisille päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun".

Eräät laajaa mediajulkisuutta saaneet raportit ovat kuitenkin olleet tieteelliseltä tasoltaan heikkoja. Suorasukaisen tylyn arvion UPI:n surullisenkuuluisasta Venäjä-raportista esitti myös maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki. Hänkin on entisiä UPI-tutkijoita. Hänen havaintonsa ovat samansuuntaisia kuin omani. En tällä väitä, että kaikki UPI:n tuottama aineisto olisi tieteellisesti yhtä heikkotasoista. Korkeatasoistakin tutkimusta siellä saatetaan tehdä.

Toinen heikkous - joka liittyy myös tieteellisen tasoon - koskee ainakin tiettyjen näkyvyyttä saaneiden UPI:n raporttien poliittista asenteellisuutta ja kapea-alaisuutta. Tutkijoiden poliittiset mielipiteet paistavat raporteista läpi. Näyttää suorastaan siltä, että raportteja tuotetaan verhoamaan poliittinen agenda näennäistieteellisyydellä. Tällainen toiminta on tieteenalan kannalta hyvin lyhytnäköistä; se ei ole eduksi tieteellisesti korkeatasoiselle kansainvälisen politiikan tutkimukselle. Sellaistakin näet voidaan tehdä ja on runsaasti tehtykin.

Kansainvälistä politiikkaa voidaan tutkia useammasta kuin yhdestä teoreettisestä viitekehyksestä. On tavallista, että eri tutkijat kuuluvat eri koulukuntiin, joissa kussakin painotetaan omanlaistaan teoreettistä viitekehystä ja käsiteapparaattia.

Tutkimusongelmiin liittyvät kysymyksenasettelut sekä näkökulmat ja lähestymistavat voivat myös vaihdella. Kaikessa tutkimuksessa joudutaan myös tekemään ennakko-oletuksia, jotka voivat nekin vaihdella.

UPI:n tapauksessa toimivaan tiedeyhteisöön normaalisti kuuluva luontainen moniarvoisuus ja moniäänisyys kuitenkin suorastaan huutaa poissaolollaan.

Tästä kaikesta seuraa se, että aineisto, jota UPI tuottaa poliittisille päättäjille ja yhteiskunnalliseen keskusteluun on yksipuolista. Elleivät päätöksentekijät kaiva jostain muuta aineistoa, tilanne on vaarallinen. Kaikkia munia ei näet kannattaisi laittaa samaan koriin kuten UPI:ssa tehdään.

Parhaimmillaan UPI:n tuottama aineisto voisi rikastuttaa julkista keskustelua paitsi taustoittamalla asioita (sitä jonkin verran onkin) mutta ennen muuta tuomalla siihen uusia näkökulmia ja lähestymistapoja.

Blogistin mainitsemat tutkijat sekä tutkimuslaitoksen johtaja ovat saaneet runsaasti julkisuutta. Yksikään heistä ei kuitenkaan edusta toisestaan poikkeavaa näkökulmaa. Heidän näkemyksensä ovat yleensä varsin yhdenmukaisia. Se on kuitenkin valtamedian toimittajien vastuulla, jos asiantuntijalausuntoja kysytään yksipuolisesti vain muutamalta tutkijalta, joiden näkökulma tiedetetään jo entuudestaan.

Tietenkin, jos tutkijat ovat kuin NKP:n politbyroosta, kuten UPI:n tapauksessa välillä tuntuu olevan, eihän toimittajilla ole käytännössä mahdollista monipuolista julkista keskustelua uusilla näkökulmilla varsinkaan siinä tapauksessa, että pyytävät lausuntoa vain UPI:n tutkijoilta.

Valtamedian ja uutistoimitusten pitäisi myös asiantuntijoiden käytössä mennä peilin eteen. Se, ettei ongelmaan ole puututtu, on eräs journalistinen rappioilmiö. Se on laajempi yhteiskunnallinen ongelma. Kansanvaltainen päätöksenteko näet edellyttää toimiakseen näkökulmien runsautta ja moniarvoisuutta. Muussa tapauksessa ollaan vaarassa ajautua näennäisdemokratiaan, piilotalitarismiin.

Käyttäjän hemmokoskiniemi kuva
Hemmo Koskiniemi

Petteri, hyviä huomioita. Ongelma on siinä, että UPI:lla ei ole minkäänlaista tutkimus autonomiaa, vaan se on perustettu tukemaan ja vahvistamaan ulkopolitiikan linjaa. Parhaansa palkatut toki tekevät ja ovat usein "tiukemmalla linjalla" kuin itse päättäjät.

UPI:sta vois sanoa, että "reki menee hevosen edellä".

Petteri Hiienkoski

UPI:n hallinto on järjestetty toisella tavalla kuin silloin kun itse työskentelin siellä. Käsitykseni mukaan mitään hallinnollista tai juridista estettä sille, että UPI toimisi autonomisesti, ei edelleenkään ole.

Se, että tietyt asiantuntuntijat esittävät julkisuudessa samansuuntaisia lausuntoja johtuu tutkijoiden rekrytoinnista eli siitä, että tutkimuslaitokseen on yksinkertaisesti palkattu vain samanmielisiä tutkijoita. Sitä, että tutkijat edustaisivat toisistaan poikkeavia koulukuntia tai keskenään erilaisia tutkimustraditioita, ei ilmeisestikään ole katsottu tavoittelemisen arvoiseksi. On myös mahdollista, ettei tutkimushankkeita toteutettaessa muutenkaan ole kannustettu näkökulmien ja lähestymistapojen moninaisuuteen, vaan kenties jopa päinvastoin.

Tutkimuslaitokset, kuten UPI, tekevät myös ns. tilaustöitä, jollaisia myös muutamat julkisuutta saaneet raportit ovat olleet. Tällöin toimiksianto määrittelee pitkälti tutkimuksen sisällön. Mutta eivät tutkimustuloksia - ainakaan periaatteessa. Toimeksiannon väljyydestä riippuen tutkijat saattavat voida määritellä kysymyksenasetteluja ja rajauksia, aineistojen laajuutta ja laatua sekä käytettäviä menetelmiä.

Tutkijat ovat kuitenkin vain ihmisiä: jollakin voi olla korkeampi tai matalampi tutkijamoraali kuin toisella. Karrikoiden voisi sanoa, että tutkimusta toteutettaessa on mahdollista tehdä valintoja, joilla saa sensuuntaisia tuloksia tai päätelmiä kuin haluaa. Tällaiseen "valmiiseen" ratkaisuun voi päätyä oman poliittisen agendan ohjaamana yhtä hyvin kuin halusta miellyttää tilaajan todellisia tai kuviteltuja toiveita.

Arvioni mukaan esim. UPI:n kohuttu Venäjä-raportti oli syystä tai toisesta sovitettu hallitusohjelman poliittisten linjausten mukaiseksi.

http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset