Juha Sipilä http://matiasturkkila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132875/all Tue, 15 Jan 2019 21:59:12 +0200 fi Sotemaku-uudistus keskustan kivirekenä, onko myös Juha Sipilästä tullut rasite? http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267690-sotemaku-uudistus-keskustan-kivirekena-onko-myos-juha-sipilasta-tullut-rasite <p>Keskustan vaalitilaisuus houkutteli yllättävän suuren määrän ihmisiä kotikunnan torille. Porukkaa katsellessa tuli mieleen nuoruuden päivät, kun näin ladon seinässä vaalimainoksen, missä oli ehdokkaan kuva ja numero ja vieressä teksti, että &rdquo;nyt on Toivon aika&rdquo;. Vanhaa iskulausetta voi soveltaa vieläkin. Kevättalvella 2019 jälleen kerran on toivon aika. Ehdokkaat toivovat runsasta äänisaalista. Äänestäjät toivovat ehdokkailta hyviä vaalilupauksia. Maaseudun asukas toivoo löytävänsä puolueen, jonka ehdokasta voi äänestää.</p><p>Vaalivuonna valtakunnassa vallitsee odottava tunnelma. Kokoomus ja Sdp kisaavat pääministerin paikasta. Mutta kuinka käy keskustan, joka kaappaa sote- ja maakuntauudistuksella (myöh. sotemaku-uudistus) maaseutualueilta päätösvallan maakunnan keskuskaupunkiin ja saattaa maaseutualueet maakuntakeskuksen renkipojan asemaan. Pitäisikö tämä palkita äänellä vaaleissa?</p><p>Uudistuksen seurauksena maaseutukunnista häviää työpaikkoja. Työpaikat kasaantuvat maakunnan keskuskaupunkiin. Työntekijät muuttavat työn perässä keskuskaupunkiin ja maksavat veronsa sinne. Maaseutukuntien verotulot pienentyvät, asukasluku vähenee, väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Opintojen takia pois lähteneistä nuorista entistä harvempi palaa, koska harjoitettu politiikka siirtää työpaikat ja palvelut pois maaseutukunnista.</p><p>Juha Sipilän hallituksen kehuma sotemaku-uudistus maistuu pahalle, ja hallitus on muutenkin liian paljon kehunut itseään. Suomessa on useamman hallituksen aikana pyritty parantamaan kilpailukykyä. Vaalikaudella 2007-2011 poistettiin työnantajilta Kela-maksu, lehtitietojen mukaan vaikutus vuositasolla noin 800 miljoonaa euroa, jopa miljardi euroa. Vaalikaudella 2011-2015 laskettiin yhteisövero (yritysten tulovero) 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Vaalikaudella 2015-2019 Sipilän hallituksen toimesta saatiin aikaan kiky-sopimus ja pakkolaeilla uhkaamalla saatiin leikattua lomarahaa.</p><p>Sipilän hallituksella on omat ansionsa, mutta ovat toisetkin jotain saaneet aikaan. Talouden nousulle on luotu pohjaa useamman hallituksen aikana ja laajemmalla joukolla. Suomen talouden noususta pitäisi antaa kiitosta myös ay-liikkeelle ja palkansaajille, jotka ovat vuosien ajan suostuneet maltillisiin palkankorotuksiin ja viimeksi vielä lomarahan leikkauksiin, sekä pienituloiselle kansanosalle, joka hiljaisesti on sopeutunut maksujen korotuksiin ja leikkauspäätöksiin.</p><p>Sipilän hallituksen sotemaku-uudistuksessa valtiovalta antaa maakunnalle rahat palvelujen järjestämiseen. Valtion sanelema maakunnan tiukka rahoitusraami johtaa maksujen korotuksiin ja säästöpäätöksiin. Maaseudun sairaaloita, vuodeosastoja, terveysasemia ja vanhusten palveluasumisen yksikköjä ajetaan alas.</p><p>Vanhustenhuollon asiat nostaisin vaalikeskusteluissa asialistan kärkipäähän. Monet poliitikot haluavat panostaa kotihoitoon. Tämä johtaa siihen, että entistä huonokuntoisempia vanhuksia laitetaan kotihoitoon, missä omaishoitajana usein toimii toinen 80-kymppinen vanhus. Pahin tilanne on vanhuksilla, joilla ei ole kotona tai kodin lähellä ketään lähiomaista. Hoivan palvelutuotteena ymmärtävä poliittinen &quot;järki&quot; ei kykene näkemään hoivan ja vaivan vaatimuksia. Kotihoidon henkilökuntaan ei palkata riittävästi työntekijöitä. Vanhuksen koti esitetään yksilöllisen ja aktiivisen elämän ympäristönä, vaikka vanhus olisi liian heikko poistuakseen sängystään. Henkilökuntavajeen vuoksi vanhus pahimmillaan makaa tuntikausia sonnassaan.</p><p>Keskustan kannatusta syö sote-palveluiden ylenmääräinen keskittäminen. Tästä ehkä tunnetuin esimerkki on Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminta, joka loppui, koska se ei täyttänyt lain ja asetuksen vaatimuksia. Keskusta puhuu lähipalveluista, mutta miksi se ei pääministeripuolueena muuttanut lakia ja asetusta niin, että synnytystoiminta olisi voinut jatkua? Puheenjohtaja Juha Sipilän syksyn 2015 kaavailu kotinsa antamisesta turvapaikanhakijoille myös rasittaa keskustaa. Oulun alueella tapahtuneiden seksuaalirikosten vuoksi rasite vain kasvaa. Keskustan vaalituloksesta totean, että toivossa on hyvä elää, mutta ei pidä olla liian toiveikas.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustan vaalitilaisuus houkutteli yllättävän suuren määrän ihmisiä kotikunnan torille. Porukkaa katsellessa tuli mieleen nuoruuden päivät, kun näin ladon seinässä vaalimainoksen, missä oli ehdokkaan kuva ja numero ja vieressä teksti, että ”nyt on Toivon aika”. Vanhaa iskulausetta voi soveltaa vieläkin. Kevättalvella 2019 jälleen kerran on toivon aika. Ehdokkaat toivovat runsasta äänisaalista. Äänestäjät toivovat ehdokkailta hyviä vaalilupauksia. Maaseudun asukas toivoo löytävänsä puolueen, jonka ehdokasta voi äänestää.

Vaalivuonna valtakunnassa vallitsee odottava tunnelma. Kokoomus ja Sdp kisaavat pääministerin paikasta. Mutta kuinka käy keskustan, joka kaappaa sote- ja maakuntauudistuksella (myöh. sotemaku-uudistus) maaseutualueilta päätösvallan maakunnan keskuskaupunkiin ja saattaa maaseutualueet maakuntakeskuksen renkipojan asemaan. Pitäisikö tämä palkita äänellä vaaleissa?

Uudistuksen seurauksena maaseutukunnista häviää työpaikkoja. Työpaikat kasaantuvat maakunnan keskuskaupunkiin. Työntekijät muuttavat työn perässä keskuskaupunkiin ja maksavat veronsa sinne. Maaseutukuntien verotulot pienentyvät, asukasluku vähenee, väestö ikääntyy ja huoltosuhde heikkenee. Opintojen takia pois lähteneistä nuorista entistä harvempi palaa, koska harjoitettu politiikka siirtää työpaikat ja palvelut pois maaseutukunnista.

Juha Sipilän hallituksen kehuma sotemaku-uudistus maistuu pahalle, ja hallitus on muutenkin liian paljon kehunut itseään. Suomessa on useamman hallituksen aikana pyritty parantamaan kilpailukykyä. Vaalikaudella 2007-2011 poistettiin työnantajilta Kela-maksu, lehtitietojen mukaan vaikutus vuositasolla noin 800 miljoonaa euroa, jopa miljardi euroa. Vaalikaudella 2011-2015 laskettiin yhteisövero (yritysten tulovero) 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Vaalikaudella 2015-2019 Sipilän hallituksen toimesta saatiin aikaan kiky-sopimus ja pakkolaeilla uhkaamalla saatiin leikattua lomarahaa.

Sipilän hallituksella on omat ansionsa, mutta ovat toisetkin jotain saaneet aikaan. Talouden nousulle on luotu pohjaa useamman hallituksen aikana ja laajemmalla joukolla. Suomen talouden noususta pitäisi antaa kiitosta myös ay-liikkeelle ja palkansaajille, jotka ovat vuosien ajan suostuneet maltillisiin palkankorotuksiin ja viimeksi vielä lomarahan leikkauksiin, sekä pienituloiselle kansanosalle, joka hiljaisesti on sopeutunut maksujen korotuksiin ja leikkauspäätöksiin.

Sipilän hallituksen sotemaku-uudistuksessa valtiovalta antaa maakunnalle rahat palvelujen järjestämiseen. Valtion sanelema maakunnan tiukka rahoitusraami johtaa maksujen korotuksiin ja säästöpäätöksiin. Maaseudun sairaaloita, vuodeosastoja, terveysasemia ja vanhusten palveluasumisen yksikköjä ajetaan alas.

Vanhustenhuollon asiat nostaisin vaalikeskusteluissa asialistan kärkipäähän. Monet poliitikot haluavat panostaa kotihoitoon. Tämä johtaa siihen, että entistä huonokuntoisempia vanhuksia laitetaan kotihoitoon, missä omaishoitajana usein toimii toinen 80-kymppinen vanhus. Pahin tilanne on vanhuksilla, joilla ei ole kotona tai kodin lähellä ketään lähiomaista. Hoivan palvelutuotteena ymmärtävä poliittinen "järki" ei kykene näkemään hoivan ja vaivan vaatimuksia. Kotihoidon henkilökuntaan ei palkata riittävästi työntekijöitä. Vanhuksen koti esitetään yksilöllisen ja aktiivisen elämän ympäristönä, vaikka vanhus olisi liian heikko poistuakseen sängystään. Henkilökuntavajeen vuoksi vanhus pahimmillaan makaa tuntikausia sonnassaan.

Keskustan kannatusta syö sote-palveluiden ylenmääräinen keskittäminen. Tästä ehkä tunnetuin esimerkki on Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminta, joka loppui, koska se ei täyttänyt lain ja asetuksen vaatimuksia. Keskusta puhuu lähipalveluista, mutta miksi se ei pääministeripuolueena muuttanut lakia ja asetusta niin, että synnytystoiminta olisi voinut jatkua? Puheenjohtaja Juha Sipilän syksyn 2015 kaavailu kotinsa antamisesta turvapaikanhakijoille myös rasittaa keskustaa. Oulun alueella tapahtuneiden seksuaalirikosten vuoksi rasite vain kasvaa. Keskustan vaalituloksesta totean, että toivossa on hyvä elää, mutta ei pidä olla liian toiveikas.

]]>
9 http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267690-sotemaku-uudistus-keskustan-kivirekena-onko-myos-juha-sipilasta-tullut-rasite#comments Eduskuntavaalit Juha Sipilä Keskusta Sote- ja maakuntauudistus vanhustenhuolto Tue, 15 Jan 2019 19:59:12 +0000 Harri Mäki-Petäjä http://harrimakipetaja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267690-sotemaku-uudistus-keskustan-kivirekena-onko-myos-juha-sipilasta-tullut-rasite
Asiapuheella vaiko hutunheitolla eduskuntavaaleihin? http://tarjapitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267431-asiapuheella-vaiko-hutunheitolla-eduskuntavaaleihin <p>Vuoden 2017 kuntavaaleissa odottelin saavani 10 ääntä. Sain mykistävän paljon ja vielä enemmän tuli Kokemäen kokeneille sekä uusille ehdokkaille. Seuraavana päivänä tajusin, että nyt on vastuun paikka. Alun kauhun jälkeen mielentilani muuttui kiitollisuudeksi äänestäjiäni ja Einari Grundströmiä kohtaan, joka oli saanut minut järkiini koskien ehdokkuutta.</p><p>Nyt olen valtuutettu ja sivistyslautakunnassa. Olen yrittänyt olla tunnollinen ja aktiivinen. Mielestäni sen täytyy näkyä avoimesti, että kuntapolitiikalla on vaikutusta. Ei edes ideologia eikä poliittinen vehkeily ollenkaan saa estää järkevien ratkaisujen syntymistyä. Hyvä esimerkki on, että sivistyslautakunta teki yhteisymmärryksessä parhaan ratkaisun: Kokemäelle saadaan ihannepäiväkoti ja aivan oikeaan paikkaan kuten päiväkotien henkilökunnat olivat toivoneet.</p><p>Juuri nyt olen uuden haasteen edessä. Kokemäen Vasemmistoliitto on asettanut minut eduskuntavaaliehdokkaaksi. Menneinä vuosina meillä on ollut ryhmässä hyväntahtoinen tunnelma. Siksi oli hyvä sanoa: Kyllä lähden! Se on erittäin tärkeä poliittisessa ryhmässä, että viihdytään: Arjessa, erilaisissa juhlissa ja nyt kun Rantalan remonttityöt ovat vielä kesken.</p><p>Kuinka sitten itse vaalityö lähti käyntiin Kokemäellä? Ensinnäkin puheenjohtaja Juhani Oksanen puhui kannustuksen sanoja, että en ole yksin. Hän muistutti minua vahvuuksistani ja oikeuksista, joita minulla on uuden ajan vasemmistolaisena: Sanan- ja omantunnonvapaus kaikissa tilanteissa kuten kirjoittamisessa, äänestämisessä ja vasemmiston kokouksissa.</p><p>Tällä hetkellä olen aivan fiiliksissä! Ennestään tuntemattomat vain ilmaantuvat yhtäkkiä vaalityöhön. Neuvot laitamme heti käytäntöön. Oma osuuteni on, että käyn kuulemaan vanhemmilta konkareilta miten olla vasemmistolainen: Ennenkaikkea ihmisten ja rauhan puolesta. Enimmäkseen senioreilta on tullut kannustusta: Jatka niin kuin tähänkin asti: Ole kirjoittaja, ole mediassa näkyvillä.</p><p>Juuri tällä hetkellä median kautta laitetaan jo vasemmistolaisille maapallon kokoinen taakka. Erikoisesti vihreä maailmanparannus on paha. Ilmastomuutoksen kova torjuminen olisi siis &rdquo;viherpiipertäjien&rdquo; syytä. Tuon nimittelyn on ensinnäkin lanseerannut eräs kova oikeistolainen aikoinaan. Kaiken muun leimaamisen lisäksi vasemmisto sopii ottaa narskuteltavaksi tarpeen tullen.</p><p>Jopa päämnisteri Sipilä, joka ponkaisi vaalintoa keskustalle jokin aika sitten väitti vihervasemmiston syyksi yhtä ja toista. Mutta kuinka pitkälle pääministerin hutunkeitto kantaakaan? Nuo meihin liitetyt haukkumanimet ja vääristelyt ovat yleensä pelkkä olkiukko tai toisin sanoen selvästi näkyvä, täysin vaaraton variksenpelätin. Ei sitä vaivauduta edes ampumaan alas, ettei turhaan pöllyä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Vuoden 2017 kuntavaaleissa odottelin saavani 10 ääntä. Sain mykistävän paljon ja vielä enemmän tuli Kokemäen kokeneille sekä uusille ehdokkaille. Seuraavana päivänä tajusin, että nyt on vastuun paikka. Alun kauhun jälkeen mielentilani muuttui kiitollisuudeksi äänestäjiäni ja Einari Grundströmiä kohtaan, joka oli saanut minut järkiini koskien ehdokkuutta.

Nyt olen valtuutettu ja sivistyslautakunnassa. Olen yrittänyt olla tunnollinen ja aktiivinen. Mielestäni sen täytyy näkyä avoimesti, että kuntapolitiikalla on vaikutusta. Ei edes ideologia eikä poliittinen vehkeily ollenkaan saa estää järkevien ratkaisujen syntymistyä. Hyvä esimerkki on, että sivistyslautakunta teki yhteisymmärryksessä parhaan ratkaisun: Kokemäelle saadaan ihannepäiväkoti ja aivan oikeaan paikkaan kuten päiväkotien henkilökunnat olivat toivoneet.

Juuri nyt olen uuden haasteen edessä. Kokemäen Vasemmistoliitto on asettanut minut eduskuntavaaliehdokkaaksi. Menneinä vuosina meillä on ollut ryhmässä hyväntahtoinen tunnelma. Siksi oli hyvä sanoa: Kyllä lähden! Se on erittäin tärkeä poliittisessa ryhmässä, että viihdytään: Arjessa, erilaisissa juhlissa ja nyt kun Rantalan remonttityöt ovat vielä kesken.

Kuinka sitten itse vaalityö lähti käyntiin Kokemäellä? Ensinnäkin puheenjohtaja Juhani Oksanen puhui kannustuksen sanoja, että en ole yksin. Hän muistutti minua vahvuuksistani ja oikeuksista, joita minulla on uuden ajan vasemmistolaisena: Sanan- ja omantunnonvapaus kaikissa tilanteissa kuten kirjoittamisessa, äänestämisessä ja vasemmiston kokouksissa.

Tällä hetkellä olen aivan fiiliksissä! Ennestään tuntemattomat vain ilmaantuvat yhtäkkiä vaalityöhön. Neuvot laitamme heti käytäntöön. Oma osuuteni on, että käyn kuulemaan vanhemmilta konkareilta miten olla vasemmistolainen: Ennenkaikkea ihmisten ja rauhan puolesta. Enimmäkseen senioreilta on tullut kannustusta: Jatka niin kuin tähänkin asti: Ole kirjoittaja, ole mediassa näkyvillä.

Juuri tällä hetkellä median kautta laitetaan jo vasemmistolaisille maapallon kokoinen taakka. Erikoisesti vihreä maailmanparannus on paha. Ilmastomuutoksen kova torjuminen olisi siis ”viherpiipertäjien” syytä. Tuon nimittelyn on ensinnäkin lanseerannut eräs kova oikeistolainen aikoinaan. Kaiken muun leimaamisen lisäksi vasemmisto sopii ottaa narskuteltavaksi tarpeen tullen.

Jopa päämnisteri Sipilä, joka ponkaisi vaalintoa keskustalle jokin aika sitten väitti vihervasemmiston syyksi yhtä ja toista. Mutta kuinka pitkälle pääministerin hutunkeitto kantaakaan? Nuo meihin liitetyt haukkumanimet ja vääristelyt ovat yleensä pelkkä olkiukko tai toisin sanoen selvästi näkyvä, täysin vaaraton variksenpelätin. Ei sitä vaivauduta edes ampumaan alas, ettei turhaan pöllyä.

]]>
4 http://tarjapitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267431-asiapuheella-vaiko-hutunheitolla-eduskuntavaaleihin#comments Eduskuntavaalit 2019 Juha Sipilä Juha Sipilän keskusta Sat, 12 Jan 2019 21:06:48 +0000 Tarja Pitkänen http://tarjapitknen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267431-asiapuheella-vaiko-hutunheitolla-eduskuntavaaleihin
Lastensuojelu remonttiin http://minnakuusjrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267166-lastensuojelu-remonttiin <p>Otin jo aiemmin kantaa nuorisokotien ongelmista. Todellisuudessa lastensuojelussa kokonaisuudessaan on paljon parantamisen varaa, inhimillisyys puuttuu joidenkin viranomaisten työskentelystä. Omien kokemusteni pohjalta olen ollut lukuisiin eri tahoihin yhteydessä. Myös useampien huostaanotettujen lasten vanhempien kanssa olen keskustellut/viestitellyt ympäri Suomea. Miettikää omalle kohdallenne, että lapsenne viedään teiltä pois. Aina ei suinkaan taustalla ole päihde- tai mielenterveysongelmaisia vanhempia. Elämässä voi tulla eteen kriisitilanteita, jolloin homma karkaa käsistä väliaikaisesti. Huostaanoton jälkeen vanhemmilta ei välttämättä kysytä enää mielipiteitä lasten kasvatuksen suhteen. Monta kertaa tuli sellainen olo, että minun mielipiteeni halutaan tarkoituksella sivuuttaa, sanomisiani ymmärtää väärin.</p><p>Kun Maria Guzenina-Richardson oli peruspalveluministerinä, laitoin hänelle viestiä. Kerroin omat mielipiteeni siitä, mitä asioita lastensuojelussa pitäisi muuttaa. Vastaus oli lyhyehkö, kerrottiin, että ministeri on perustanut työryhmän selvittämään lastensuojelun toimintakäytäntöjä. Viestini välitettiin heille. Tämä työryhmä perustettiin vuonna 2012. Onko edelleenkään mikään muuttunut?</p><p>Sitten olin silloiseen kansanedustajaan, Hanna Mäntylään yhteydessä. Häneltä saamani vastaus oli erittäin lämminhenkinen. Kerrankin tuli olo, että joku oikeasti luki kirjoittamani viestin. Hanna vastasi: &quot;Ihmettelenkin nykyistä lastensuojelusysteemiä ja yhteiskunnan viestiä siitä, että lapsia pitäisi suojella omilta vanhemmiltaan. Ymmärrän, että on tilanteita, joissa lasten huostaanotto on ainoa vaihtoehto, kuten sinäkin sanoit. Aivan liian usein kuitenkin perhe, joka selviäisi jaloilleen hyvinkin keveillä tukitoimilla, kohtaa lastensuojelun aivan väärällä tavalla. Aihe on itselleni hyvin tärkeä, ja se mitä voin sen puolesta teen, jotta systeemiä muutettaisi. Yksi konkreettinen toimenpide on se, että jätän itse asiassa tänään toimenpidealoitteen eduskunnalle, jotta lastensuojelukerroin uudistettaisiin.&quot; Tämän jälkeen kerroin poistettiin. Kun kerroin oli käytössä, kunnat saivat sitä enemmän valtiolta tukea, mitä enemmän huostaanotettuja lapsia kunnassa oli. Eikä tuki ollut edes korvamerkittyä, tukea ei tarvinnut käyttää lastensuojeluun millään tavalla.</p><p>Presidentin kansliasta tuli vastaus, ettei presidentti voi puuttua asiaan millään tavalla. &quot;Tasavallan presidentti on pohtinut lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä yhdessä nuorten, vanhempien sekä lasten ja nuorten arjen asiantuntijoiden kanssa. Hän on myös useissa yhteyksissä puhunut lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja syrjäytymisen ehkäisystä.&quot;&nbsp;</p><p>Edellisen lapsiasiavaltuutetun, Maria Kaisa Aulan, vastausta odotin kauan, mutta vastausta kannatti odottaa. Maria Kaisa kirjoitti mm. näin: &quot;Lastensuojelun laadussa on kovin paljon vaihtelua eri kuntien välillä. Sosiaalityöntekijöissä on paljon epäpäteviä henkilöitä ja työntekijät vaihtuvat usein. Parhaillaan kyllä näitä laatuasioita mietitään sosiaali- ja terveysministeriössä eli ongelma on tiedostettu. Toivon todella, että tässä päästään myös toimenpiteisiin. Olen myös aivan samaa mieltä kanssasi siitä, että kunnan taloudellisia resursseja pitäisi suunnata enemmän muunlaiseen auttamiseen kuin sijoituspaikkoihin. Olen monta kertaa tästä julkisuudessa kuntia patistellut.&quot;</p><p>Tuomas Kurttilaan olen myös muutamia kertoja ollut yhteydessä. Hän otti koulukotien asiat selvityksen alle. Omasta mielestäni eritoten yksityisten nuorisokotien toimintaa pitäisi tutkia.</p><p>Paavo Väyrynen osti/perusti aikoinaan perhe- ja nuorisokoteja. Yritin häntäkin saada ymmärtämään oman näkökantani asioihin. Vastaus oli: &quot;Ongelma on usein se, että hoito- ja kasvatusjaksot jäävät liian lyhyiksi ja lapsia ja nuoria pompotellaan paikasta toiseen.&quot; Tästä nousi omat niskavillani pystyyn. Tyypillinen asenne laitoksen omistajalta. Jos he saisivat päättää, lapset olisivat siellä siihen asti kunnes täyttävät 18.</p><p>Viime eduskuntavaalien alla olin myös Juha Sipilään yhteydessä. &quot;Ymmärrän huolesi huostaanotoista. Niiden määrä on jatkunut tasaista kasvuaan, ja etenkin nuoria teini-ikäisiä sijoitetaan kodin ulkopuolelle ja laitoksiin. Perheiden tukeminen on erittäin tärkeä asia. Keskustan mielestä kunnallista kotipalvelua on lisättävä perheiden avuksi tilapäisissä vaikeuksissa. Tähän Keskusta on valmis myös rahallisesti satsaamaan.&quot; Ovatko näin toimineet?</p><p>Olin yksi haastateltavista Taru Parsialan gradutyössä. Hän kirjoitti tutkimuksessaan: &quot;Tutkimukseeni osallistuneet vanhemmat kokivat, että perhe jäi ilman tukea ja apua lasten psyykkisten tai neuropsykiatristen oireilujen kanssa ja usein vanhempia syyllistettiin lapsen ongelmista mm. koulun suunnalta. Vanhemmat arvioivat, että avohuollon tukitoimet eivät olleet asiakaslähtöisiä ja niitä tarjottiin vain, jotta pystyttiin osoittamaan huostaanoton tarpeellisuus.&quot;</p><p>Kaupunginjohtajat eivät vaivautuneet vastaamaan. Median eri edustajiin olen ollut vuosien varrella yhteydessä. Pari lehteä jutun ovat tehneet, jotkut asiaohjelmien toimittajat ovat luvanneet ottaa myöhemmin yhteyttä. Tuota myöhempää ajankohtaa olen tässä jopa viitisen vuotta odottanut. Iso ongelma median suhteen on salassapito. Lastensuojelusta eivät saa mitään kommentoida eikä perhe saa esiintyä omalla nimellään lapsen suojelemiseksi. Tästä varoittava esimerkki on Kurhelan perhe Oulusta. Edelleenkään en voi ymmärtää, miksi heidän kaksospojat piti huostaanottaa, vaikka muut lapset saivat olla kotona.</p><p>Joka taholle, jonne yhteydessä olen ollut, olen todennut, että sellaisia perheitä, joista lapset oikeasti tarvitsee huostaanottaa, tulee varmastikin aina olemaan (vakavat päihde- ja mielenterveysongelmat yms.). Muiden kohdalla ongelmat ovat usein tilapäisiä, jotka voidaan väliaikaista tukea antamalla selvittää. Laskin, että omien lasteni sijoitukset jälkihuoltoineen maksoivat yhteiskunnalle noin 600.000 euroa. Sijoitukset kestivät max. pari vuotta ja jälkihuolto kahden kohdalla 21 v. asti. Monta kertaa olen miettinyt, kuinka paljon halvemmaksi kotiin tarjottu apu olisi tullut. Olisivatko asiat menneet paremmin, jos sijoitukset olisi jätetty tekemättä tai tehty tarvittaessa vain lyhytaikaisia sijoituksia kuten alun perin luvattiin? Näitä samanlaisia ongelmia on ollut jo 1990-luvulla, edelleenkään asioita ei ole korjattu. Eikö olisi aika tehdä perusteellinen remotti lastensuojeluun? Itse en ole sitä mieltä, että kaiken ratkaisu on muodollisesti pätevät lastensuojelun työntekijät. Enemmänkin tarvitaan niitä hyviä tyyppejä, jotka osaavat ajatella asioita maalaisjärjellä, niin sosiaalityössä, laitoksissa kuin jälkihuollossakin.&nbsp;</p><p>Sekä laitosten että sijaisperheiden valvontaa pitää parantaa. Onko oikein, jos lapset sijoitetaan vanhemman alkoholikäytön takia sijaisperheeseen; vanhempi jututtaa lasta, lapsi kertoo, että sijaisperheen äiti juo vain vähän silloin tällöin mutta sijaisperheen isä ottaa vähän enemmän aina välillä? Perheen raportissa mainitaan, että lapsille turvataan sijoituksen avulla päihteetön elinympäristö...</p><p>&quot;Nauttikaa lapsesta sellaisena kuin hän on - sillä tavoin hän kasvaa ja kehittyy parhaiten.&quot; - Benjamin Spock -</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Otin jo aiemmin kantaa nuorisokotien ongelmista. Todellisuudessa lastensuojelussa kokonaisuudessaan on paljon parantamisen varaa, inhimillisyys puuttuu joidenkin viranomaisten työskentelystä. Omien kokemusteni pohjalta olen ollut lukuisiin eri tahoihin yhteydessä. Myös useampien huostaanotettujen lasten vanhempien kanssa olen keskustellut/viestitellyt ympäri Suomea. Miettikää omalle kohdallenne, että lapsenne viedään teiltä pois. Aina ei suinkaan taustalla ole päihde- tai mielenterveysongelmaisia vanhempia. Elämässä voi tulla eteen kriisitilanteita, jolloin homma karkaa käsistä väliaikaisesti. Huostaanoton jälkeen vanhemmilta ei välttämättä kysytä enää mielipiteitä lasten kasvatuksen suhteen. Monta kertaa tuli sellainen olo, että minun mielipiteeni halutaan tarkoituksella sivuuttaa, sanomisiani ymmärtää väärin.

Kun Maria Guzenina-Richardson oli peruspalveluministerinä, laitoin hänelle viestiä. Kerroin omat mielipiteeni siitä, mitä asioita lastensuojelussa pitäisi muuttaa. Vastaus oli lyhyehkö, kerrottiin, että ministeri on perustanut työryhmän selvittämään lastensuojelun toimintakäytäntöjä. Viestini välitettiin heille. Tämä työryhmä perustettiin vuonna 2012. Onko edelleenkään mikään muuttunut?

Sitten olin silloiseen kansanedustajaan, Hanna Mäntylään yhteydessä. Häneltä saamani vastaus oli erittäin lämminhenkinen. Kerrankin tuli olo, että joku oikeasti luki kirjoittamani viestin. Hanna vastasi: "Ihmettelenkin nykyistä lastensuojelusysteemiä ja yhteiskunnan viestiä siitä, että lapsia pitäisi suojella omilta vanhemmiltaan. Ymmärrän, että on tilanteita, joissa lasten huostaanotto on ainoa vaihtoehto, kuten sinäkin sanoit. Aivan liian usein kuitenkin perhe, joka selviäisi jaloilleen hyvinkin keveillä tukitoimilla, kohtaa lastensuojelun aivan väärällä tavalla. Aihe on itselleni hyvin tärkeä, ja se mitä voin sen puolesta teen, jotta systeemiä muutettaisi. Yksi konkreettinen toimenpide on se, että jätän itse asiassa tänään toimenpidealoitteen eduskunnalle, jotta lastensuojelukerroin uudistettaisiin." Tämän jälkeen kerroin poistettiin. Kun kerroin oli käytössä, kunnat saivat sitä enemmän valtiolta tukea, mitä enemmän huostaanotettuja lapsia kunnassa oli. Eikä tuki ollut edes korvamerkittyä, tukea ei tarvinnut käyttää lastensuojeluun millään tavalla.

Presidentin kansliasta tuli vastaus, ettei presidentti voi puuttua asiaan millään tavalla. "Tasavallan presidentti on pohtinut lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyä yhdessä nuorten, vanhempien sekä lasten ja nuorten arjen asiantuntijoiden kanssa. Hän on myös useissa yhteyksissä puhunut lasten ja nuorten hyvinvoinnista ja syrjäytymisen ehkäisystä." 

Edellisen lapsiasiavaltuutetun, Maria Kaisa Aulan, vastausta odotin kauan, mutta vastausta kannatti odottaa. Maria Kaisa kirjoitti mm. näin: "Lastensuojelun laadussa on kovin paljon vaihtelua eri kuntien välillä. Sosiaalityöntekijöissä on paljon epäpäteviä henkilöitä ja työntekijät vaihtuvat usein. Parhaillaan kyllä näitä laatuasioita mietitään sosiaali- ja terveysministeriössä eli ongelma on tiedostettu. Toivon todella, että tässä päästään myös toimenpiteisiin. Olen myös aivan samaa mieltä kanssasi siitä, että kunnan taloudellisia resursseja pitäisi suunnata enemmän muunlaiseen auttamiseen kuin sijoituspaikkoihin. Olen monta kertaa tästä julkisuudessa kuntia patistellut."

Tuomas Kurttilaan olen myös muutamia kertoja ollut yhteydessä. Hän otti koulukotien asiat selvityksen alle. Omasta mielestäni eritoten yksityisten nuorisokotien toimintaa pitäisi tutkia.

Paavo Väyrynen osti/perusti aikoinaan perhe- ja nuorisokoteja. Yritin häntäkin saada ymmärtämään oman näkökantani asioihin. Vastaus oli: "Ongelma on usein se, että hoito- ja kasvatusjaksot jäävät liian lyhyiksi ja lapsia ja nuoria pompotellaan paikasta toiseen." Tästä nousi omat niskavillani pystyyn. Tyypillinen asenne laitoksen omistajalta. Jos he saisivat päättää, lapset olisivat siellä siihen asti kunnes täyttävät 18.

Viime eduskuntavaalien alla olin myös Juha Sipilään yhteydessä. "Ymmärrän huolesi huostaanotoista. Niiden määrä on jatkunut tasaista kasvuaan, ja etenkin nuoria teini-ikäisiä sijoitetaan kodin ulkopuolelle ja laitoksiin. Perheiden tukeminen on erittäin tärkeä asia. Keskustan mielestä kunnallista kotipalvelua on lisättävä perheiden avuksi tilapäisissä vaikeuksissa. Tähän Keskusta on valmis myös rahallisesti satsaamaan." Ovatko näin toimineet?

Olin yksi haastateltavista Taru Parsialan gradutyössä. Hän kirjoitti tutkimuksessaan: "Tutkimukseeni osallistuneet vanhemmat kokivat, että perhe jäi ilman tukea ja apua lasten psyykkisten tai neuropsykiatristen oireilujen kanssa ja usein vanhempia syyllistettiin lapsen ongelmista mm. koulun suunnalta. Vanhemmat arvioivat, että avohuollon tukitoimet eivät olleet asiakaslähtöisiä ja niitä tarjottiin vain, jotta pystyttiin osoittamaan huostaanoton tarpeellisuus."

Kaupunginjohtajat eivät vaivautuneet vastaamaan. Median eri edustajiin olen ollut vuosien varrella yhteydessä. Pari lehteä jutun ovat tehneet, jotkut asiaohjelmien toimittajat ovat luvanneet ottaa myöhemmin yhteyttä. Tuota myöhempää ajankohtaa olen tässä jopa viitisen vuotta odottanut. Iso ongelma median suhteen on salassapito. Lastensuojelusta eivät saa mitään kommentoida eikä perhe saa esiintyä omalla nimellään lapsen suojelemiseksi. Tästä varoittava esimerkki on Kurhelan perhe Oulusta. Edelleenkään en voi ymmärtää, miksi heidän kaksospojat piti huostaanottaa, vaikka muut lapset saivat olla kotona.

Joka taholle, jonne yhteydessä olen ollut, olen todennut, että sellaisia perheitä, joista lapset oikeasti tarvitsee huostaanottaa, tulee varmastikin aina olemaan (vakavat päihde- ja mielenterveysongelmat yms.). Muiden kohdalla ongelmat ovat usein tilapäisiä, jotka voidaan väliaikaista tukea antamalla selvittää. Laskin, että omien lasteni sijoitukset jälkihuoltoineen maksoivat yhteiskunnalle noin 600.000 euroa. Sijoitukset kestivät max. pari vuotta ja jälkihuolto kahden kohdalla 21 v. asti. Monta kertaa olen miettinyt, kuinka paljon halvemmaksi kotiin tarjottu apu olisi tullut. Olisivatko asiat menneet paremmin, jos sijoitukset olisi jätetty tekemättä tai tehty tarvittaessa vain lyhytaikaisia sijoituksia kuten alun perin luvattiin? Näitä samanlaisia ongelmia on ollut jo 1990-luvulla, edelleenkään asioita ei ole korjattu. Eikö olisi aika tehdä perusteellinen remotti lastensuojeluun? Itse en ole sitä mieltä, että kaiken ratkaisu on muodollisesti pätevät lastensuojelun työntekijät. Enemmänkin tarvitaan niitä hyviä tyyppejä, jotka osaavat ajatella asioita maalaisjärjellä, niin sosiaalityössä, laitoksissa kuin jälkihuollossakin. 

Sekä laitosten että sijaisperheiden valvontaa pitää parantaa. Onko oikein, jos lapset sijoitetaan vanhemman alkoholikäytön takia sijaisperheeseen; vanhempi jututtaa lasta, lapsi kertoo, että sijaisperheen äiti juo vain vähän silloin tällöin mutta sijaisperheen isä ottaa vähän enemmän aina välillä? Perheen raportissa mainitaan, että lapsille turvataan sijoituksen avulla päihteetön elinympäristö...

"Nauttikaa lapsesta sellaisena kuin hän on - sillä tavoin hän kasvaa ja kehittyy parhaiten." - Benjamin Spock -

]]>
6 http://minnakuusjrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267166-lastensuojelu-remonttiin#comments Juha Sipilä Lapsiasiavaltuutettu Lastensuojelu Maria Guzenina-Richardsson Paavo Väyrynen Wed, 09 Jan 2019 10:58:49 +0000 Minna Kuusjärvi http://minnakuusjrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/267166-lastensuojelu-remonttiin
Vetoomus Juha Sipilälle http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266714-vetoomus-juha-sipilalle <p>Suomen 65. pääministeri Juha Sipilä vetosi suomalaisiin uudenvuodenpuheessaan. Sipilä vetosi kansalaisiin ettei Oulussa tapahtunutta seksuaalirikosten sarjaa käytettäisi vihan lietsontaan. Sipilä kantaa huolta vihapuheen viljelystä, omankädenoikeudesta, yhteistyökyvyn puutteesta, historian tapahtumista ja ääriliikkeistä.<br /><br />Tavallisesta kaduntallaajasta, kuten minusta, on hiukan hankala kuvitella, mitä pääministerimme päässä tällä hetkellä liikkuu. Kun pikkutyttöjä on raiskattu sarjana, on pääministerimme huolissaan ensisijaisesti vihaisesta puheesta. Se tuntuu väistämättäkin aika oudolle.&nbsp;Ja jos katsoo Juha Sipilän koko pääministerikautta, on hän ollut huolissaan pääasiassa vihaisesta puheesta. Olenkin useasti miettinyt, eikö pääministerillemme ole tullut mieleen se etteivät ihmiset ehkä olisi vihaisia, mikäli he tuntisivat päättäjien kuuntelevan heitä. Ja että jos päättäjät todella ottaisivat heidän huolensa&nbsp; tosissaan, he eivät olisi vihaisia?<br /><br />Pääministerillämme oli Oulun tapahtumien jälkeen uudenvuodenpuheessaan <em>mahdollisuus</em>. Hänellä oli mahdollisuus kertoa kansalle, että hallitus ottaa Oulun tapahtumat vakavasti. Hän olisi voinut kertoa, että hallitus lisää resursseja poliisille, jotta he voivat ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta ja palkata esimerkiksi lisää poliiseja tutkintaan. Poliisin resiurssiongelmathan tiedetään. Juha Sipilä olisi myös voinut kertoa, että hallitus selvittää yhdessä poliisin kanssa Oulun taustat ja tekee kaikkensa, jotta suomalaiset tytöt ovat jatkossa turvassa. Oulun tapahtumissa kun oli viitteitä järjestelmällisyydestä eikä kukaan voi enää väittää tapahtumien sarjaa yksittäistapauksiksi, kuten on ollut tapana.<br /><br />Mutta kaiken tämän Sipilä ja hallitus jätti sanomatta. Ministeritkin ovat olleet hiljaa kuin huopatossutehtaassa. Kai se kertoo jotakin tämän maan tilasta. Valitettavasti.<br /><br />Koska Juha Sipilä vetosi suomalaisiin, vetoan minä nyt häneen:<br /><br />Arvoisa Herra Pääministeri: Ottakaa ihmisten huoli Oulun tapahtumien jälkeen tosissaan. Lisätkää poliisin resursseja. Katsokaa, millaisia ihmisiä otatte rajojemme sisälle ja lisätkää rajavartioston resursseja. Olen huolissani, koska jos päättäjät eivät kuuntele kansaa, voivat seuraukset olla ikäviä.<br /><br /><br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen 65. pääministeri Juha Sipilä vetosi suomalaisiin uudenvuodenpuheessaan. Sipilä vetosi kansalaisiin ettei Oulussa tapahtunutta seksuaalirikosten sarjaa käytettäisi vihan lietsontaan. Sipilä kantaa huolta vihapuheen viljelystä, omankädenoikeudesta, yhteistyökyvyn puutteesta, historian tapahtumista ja ääriliikkeistä.

Tavallisesta kaduntallaajasta, kuten minusta, on hiukan hankala kuvitella, mitä pääministerimme päässä tällä hetkellä liikkuu. Kun pikkutyttöjä on raiskattu sarjana, on pääministerimme huolissaan ensisijaisesti vihaisesta puheesta. Se tuntuu väistämättäkin aika oudolle. Ja jos katsoo Juha Sipilän koko pääministerikautta, on hän ollut huolissaan pääasiassa vihaisesta puheesta. Olenkin useasti miettinyt, eikö pääministerillemme ole tullut mieleen se etteivät ihmiset ehkä olisi vihaisia, mikäli he tuntisivat päättäjien kuuntelevan heitä. Ja että jos päättäjät todella ottaisivat heidän huolensa  tosissaan, he eivät olisi vihaisia?

Pääministerillämme oli Oulun tapahtumien jälkeen uudenvuodenpuheessaan mahdollisuus. Hänellä oli mahdollisuus kertoa kansalle, että hallitus ottaa Oulun tapahtumat vakavasti. Hän olisi voinut kertoa, että hallitus lisää resursseja poliisille, jotta he voivat ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta ja palkata esimerkiksi lisää poliiseja tutkintaan. Poliisin resiurssiongelmathan tiedetään. Juha Sipilä olisi myös voinut kertoa, että hallitus selvittää yhdessä poliisin kanssa Oulun taustat ja tekee kaikkensa, jotta suomalaiset tytöt ovat jatkossa turvassa. Oulun tapahtumissa kun oli viitteitä järjestelmällisyydestä eikä kukaan voi enää väittää tapahtumien sarjaa yksittäistapauksiksi, kuten on ollut tapana.

Mutta kaiken tämän Sipilä ja hallitus jätti sanomatta. Ministeritkin ovat olleet hiljaa kuin huopatossutehtaassa. Kai se kertoo jotakin tämän maan tilasta. Valitettavasti.

Koska Juha Sipilä vetosi suomalaisiin, vetoan minä nyt häneen:

Arvoisa Herra Pääministeri: Ottakaa ihmisten huoli Oulun tapahtumien jälkeen tosissaan. Lisätkää poliisin resursseja. Katsokaa, millaisia ihmisiä otatte rajojemme sisälle ja lisätkää rajavartioston resursseja. Olen huolissani, koska jos päättäjät eivät kuuntele kansaa, voivat seuraukset olla ikäviä.


 

]]>
41 http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266714-vetoomus-juha-sipilalle#comments hallitus Juha Sipilä Seksuaalirikokset Suomen turvallisuus Mon, 31 Dec 2018 15:21:23 +0000 Sanna Antikainen http://sannaantikainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/266714-vetoomus-juha-sipilalle
Suomen johto GCM pakokauhussa? http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265628-suomen-johto-gcm-pakokauhussa <p>&nbsp;Satunnainen ja tarkkaavainen matkailija voi havaita merkillisen valkoisen viivan kävellessään siltaa pitkin Olavinlinnaan. Valkoisen viivan vieressä lukee vuosiluku 1899, sekä 31/VII. Kyseessä on ns. <em>valarikon viiva</em> ja se viittaa tämän vuoden kesällä tapahtuneeseen suurtulvaan.</p><p>Nimen alkuperä johtuu siitä, että helmikuussa 1899 Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas oli rikkonut vuonna 1894 antamansa hallitsijanvalan.</p><p>Suomalaisten tulkinnan mukaan Nikolai II petti ja rikkoi pyhän hallitsijansanansa. Suomalaiset yrittivät protestoida tätä vastaan keräämällä ns. suuren adressin, johon saatiin 522 931 allekirjoitusta. Määrä oli vaikuttava sillä silloinen Suomen väkimäärä oli vain noin 2,5 miljoonaa.</p><p>Itse nimitys on kuvaava sen ajan ihmiselle. Rahvaalle ajatus siitä, että hallitsija voisi pettää sanansa, oli käsittämätön. Tästä nimen alkuperä: ehkä suuressa tulvassa Taivaan Luoja osoitti mitä mieltä Hän oli tästä kauhistuksen hirveydestä?</p><p><strong>Valarikon sopimus? Niinistö, Sipilä ja Soini eivät halunneet leimaantua sopimukseen</strong></p><p>Eilen 10.12.2018 satunnainen satelliittikanavien selaaja kykeni havaitsemaan toisenlaisia tunteita kuin kauhistusta ja hirveyttä. Kansainvälisissä kanavilla Afrikan Marrakeshissä koettiin tv-lamppujen valoissa suurta iloa. Siellä kilisteltiin shamppanjamaljoja. Oikein tarkkanäköinen havainnoitsija kykeni erottamaan iloitsevan ja riemuitsevan ministeri Kai Mykkäsen maailman isoisten seurassa. Afrikan kuohuviinin huuruissa oli suuren läpimurron tunnelmaa. EU:n ja sen mahtimaiden suurjohtajat itkivät ilosta seuratessaan &rdquo;uuden, paremman maailman syntyä&rdquo;.</p><p>Kummallista kyllä pääministeri Sipilä tai presidentti Niinistö ja ulkoministeri Soini loistivat poissaolollaan. He olivat kieltäytyneet kunniasta ja jättäneet kaivatun tilaisuuden jutella tasavertaisena EU-presidenttien ja pääministerien kuten Angela Merkelin tai YK:n pääsihteeri Guterresin kanssa sivuun. Nuori sisäministeri Mykkänen oli tarttunut tähän ylenkatsottuun herkkuun.</p><p><strong>Poliitikon vaisto?</strong></p><p>Ehkä suurin syy herrojen poissaoloon on siinä, että sopimus on Suomessa hyvin epäsuosittu. Nämä poliitikot tietävät sen hyvin.&nbsp; He ovat arvanneet, että he saisivat Marrakeshin meemistä kansan silmissä kainin merkin. Ehkä he aprikoivat sitä, että sopimus on kansan silmissä &rdquo;valarikko&rdquo; ja että nyt ennen vaaleja kannattaa pelätä kansaa.</p><p>Useimmissa EU-maissa GCM-sopimusta käsitellään myrskyisästi.</p><p>Meillä ei.</p><p>Tämä selittää sen, että, yksikään gallup-toimisto tahi mielipidetutkimuslaitos ei ole vaivautunut selvittämään mitä kansalaiset asiasta miettivät. Hollannissa sellainen tehtiin ja huomattiin, että sopimus oli varsin epäsuosittu.</p><p>Tämä voi olla syy siihen, että Yle ja muut tottelevaiset valtamediat on nyt komennettu puolustelemaan sopimusta. Hyvänä esimerkkinä on kelpo Matti Virtasen &rdquo;<em>maton alle lakaisuartikkeli</em>&rdquo;</p><p>(<a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/tama-paperi-repii-koko-eurooppaa-suomi-mukaan-lukien-vaikka-kyseessa-on-pelkka-puuterirasia"><u>https://www.talouselama.fi/uutiset/tama-paperi-repii-koko-eurooppaa-suomi-mukaan-lukien-vaikka-kyseessa-on-pelkka-puuterirasia</u></a>).</p><p>Meillä tottelevainen valtamedia on esitellyt suurta yhtenäisyyslinjaa, jonka mukaan GCM:llä ei ole mitään oikeaa merkitystä. GCM on kuvattu kauniiksi ja liikuttavaksi hyvän tahdon julistukseksi; eikä se sido mihinkään. Suomi näyttää olevan oma rauhan saarekkeensa tässä keskustelun meressä.</p><p><strong>Suomen johdon GCM-pakokauhu ja muiden reaktiot?</strong></p><p>Otaksun, että Niinistö, Sipilä ja Soini eivät ole lentäneet Afrikkaan hyvästä syystä. Harkinta ja ns. poliitikon vaisto ovat ehkä varoittaneet heitä vaalien alla. Kansa ei pidä tästä jutusta ja se arveluttaa. Kukaan ei halua olla ministerinvalan rikkoja. Siinähän vannotaan, että: &rdquo; <em>Minä xxx lupaan ja vannon kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä, että minä virassani noudatan perustuslakeja ja muita lakeja sekä toimin oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti kansalaisten ja yhteiskunnan parhaaksi</em>&rdquo;.</p><p>GCM havaitaan turmiolliseksi myös kaikkein arvovaltaisimmilla tahoilla. Koko Marrakeshin sopimus on jo viime vuonna tyrmätty USA:ssa siksi, että maan johto totesi sopimuksen riistävän siltä kansallisen suvereniteetin maahanmuuttoasioissa. Esimerkiksi Belgiassa annettiin hallituksen hajota GCM-sopimukseen liittyvien epäselvyyksien takia. Siellä ei haluttu vaarantaa kansallista yksimielisyyttä. Samoin Belgian juuri eroamaan pakotettu maahanmuuttoministeri <em>Theo Francken</em> on todennut, että GCM ei suoraan velvoita kansallisia tuomioistuimia ottamaan sitä ohjenuorakseen mutta että se ei tarkoita oikeusvaikutuksien puuttumista. Hänen mukaansa Euroopan tuomioistuimet voivat ottaa sen oikeuslähteekseen, jolloin vaikutus heijastuu heti kansallisvaltioihin.</p><p><strong>Valarikko muistetaan pitkään</strong></p><p>Suomessa Nikolai II valarikko muistettiin pitkään. Lojaalinen kansa oli pitkämuistista. Loikkari, petturi ja valansa rikkoja muistetaan meillä aina.</p><p>Sellaista tämä meidän Suomen kansa on.</p><p>Ehkä tämä on se syy miksi Niinistö, Sipilä ja Soini kieltäytyivät kunniasta. Ehkäpä he pelkäävät sitä reaktiota, joka tästä sopimuksesta tulevaisuudessa syntyy. GCM on kansallisen edun, demokratian ja perustuslain vastainen.</p><p>Ja se ylittää viivan.</p><p>ps. Asia ei pääty tähän: pyydettäköön Niinistöltä, Sipilältä ja Soinilta virallista selvitystä, miksi ilman perusteluja jättivät GCM:n niin epädiplomaattisesti&nbsp; sivuun.</p><p>Kaikki informaatio GCM:stä on sitten siirrettävä eduskunnalle, joka jälkikäteen tehköön demokraattisen päätöksen GCM:stä, tarpeen vaatiessa kansanäänestyksen tukemana.</p><p>Katsokaamme vanhaa EU:n demokratiaveturia Italiaa: se ei osallistu Marrakeshiin, mutta demokratian vuoksi hallitus jättää lopullisen päätöksen jälkikäteen tehtäväksi parlamentille! Kansa ja eduskunta voivat edelleen korjata sen, mitä rähmälleen heittäytyneet ministerit ovat rikkoneet!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  Satunnainen ja tarkkaavainen matkailija voi havaita merkillisen valkoisen viivan kävellessään siltaa pitkin Olavinlinnaan. Valkoisen viivan vieressä lukee vuosiluku 1899, sekä 31/VII. Kyseessä on ns. valarikon viiva ja se viittaa tämän vuoden kesällä tapahtuneeseen suurtulvaan.

Nimen alkuperä johtuu siitä, että helmikuussa 1899 Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas oli rikkonut vuonna 1894 antamansa hallitsijanvalan.

Suomalaisten tulkinnan mukaan Nikolai II petti ja rikkoi pyhän hallitsijansanansa. Suomalaiset yrittivät protestoida tätä vastaan keräämällä ns. suuren adressin, johon saatiin 522 931 allekirjoitusta. Määrä oli vaikuttava sillä silloinen Suomen väkimäärä oli vain noin 2,5 miljoonaa.

Itse nimitys on kuvaava sen ajan ihmiselle. Rahvaalle ajatus siitä, että hallitsija voisi pettää sanansa, oli käsittämätön. Tästä nimen alkuperä: ehkä suuressa tulvassa Taivaan Luoja osoitti mitä mieltä Hän oli tästä kauhistuksen hirveydestä?

Valarikon sopimus? Niinistö, Sipilä ja Soini eivät halunneet leimaantua sopimukseen

Eilen 10.12.2018 satunnainen satelliittikanavien selaaja kykeni havaitsemaan toisenlaisia tunteita kuin kauhistusta ja hirveyttä. Kansainvälisissä kanavilla Afrikan Marrakeshissä koettiin tv-lamppujen valoissa suurta iloa. Siellä kilisteltiin shamppanjamaljoja. Oikein tarkkanäköinen havainnoitsija kykeni erottamaan iloitsevan ja riemuitsevan ministeri Kai Mykkäsen maailman isoisten seurassa. Afrikan kuohuviinin huuruissa oli suuren läpimurron tunnelmaa. EU:n ja sen mahtimaiden suurjohtajat itkivät ilosta seuratessaan ”uuden, paremman maailman syntyä”.

Kummallista kyllä pääministeri Sipilä tai presidentti Niinistö ja ulkoministeri Soini loistivat poissaolollaan. He olivat kieltäytyneet kunniasta ja jättäneet kaivatun tilaisuuden jutella tasavertaisena EU-presidenttien ja pääministerien kuten Angela Merkelin tai YK:n pääsihteeri Guterresin kanssa sivuun. Nuori sisäministeri Mykkänen oli tarttunut tähän ylenkatsottuun herkkuun.

Poliitikon vaisto?

Ehkä suurin syy herrojen poissaoloon on siinä, että sopimus on Suomessa hyvin epäsuosittu. Nämä poliitikot tietävät sen hyvin.  He ovat arvanneet, että he saisivat Marrakeshin meemistä kansan silmissä kainin merkin. Ehkä he aprikoivat sitä, että sopimus on kansan silmissä ”valarikko” ja että nyt ennen vaaleja kannattaa pelätä kansaa.

Useimmissa EU-maissa GCM-sopimusta käsitellään myrskyisästi.

Meillä ei.

Tämä selittää sen, että, yksikään gallup-toimisto tahi mielipidetutkimuslaitos ei ole vaivautunut selvittämään mitä kansalaiset asiasta miettivät. Hollannissa sellainen tehtiin ja huomattiin, että sopimus oli varsin epäsuosittu.

Tämä voi olla syy siihen, että Yle ja muut tottelevaiset valtamediat on nyt komennettu puolustelemaan sopimusta. Hyvänä esimerkkinä on kelpo Matti Virtasen ”maton alle lakaisuartikkeli

(https://www.talouselama.fi/uutiset/tama-paperi-repii-koko-eurooppaa-suomi-mukaan-lukien-vaikka-kyseessa-on-pelkka-puuterirasia).

Meillä tottelevainen valtamedia on esitellyt suurta yhtenäisyyslinjaa, jonka mukaan GCM:llä ei ole mitään oikeaa merkitystä. GCM on kuvattu kauniiksi ja liikuttavaksi hyvän tahdon julistukseksi; eikä se sido mihinkään. Suomi näyttää olevan oma rauhan saarekkeensa tässä keskustelun meressä.

Suomen johdon GCM-pakokauhu ja muiden reaktiot?

Otaksun, että Niinistö, Sipilä ja Soini eivät ole lentäneet Afrikkaan hyvästä syystä. Harkinta ja ns. poliitikon vaisto ovat ehkä varoittaneet heitä vaalien alla. Kansa ei pidä tästä jutusta ja se arveluttaa. Kukaan ei halua olla ministerinvalan rikkoja. Siinähän vannotaan, että: ” Minä xxx lupaan ja vannon kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä, että minä virassani noudatan perustuslakeja ja muita lakeja sekä toimin oikeudenmukaisesti ja puolueettomasti kansalaisten ja yhteiskunnan parhaaksi”.

GCM havaitaan turmiolliseksi myös kaikkein arvovaltaisimmilla tahoilla. Koko Marrakeshin sopimus on jo viime vuonna tyrmätty USA:ssa siksi, että maan johto totesi sopimuksen riistävän siltä kansallisen suvereniteetin maahanmuuttoasioissa. Esimerkiksi Belgiassa annettiin hallituksen hajota GCM-sopimukseen liittyvien epäselvyyksien takia. Siellä ei haluttu vaarantaa kansallista yksimielisyyttä. Samoin Belgian juuri eroamaan pakotettu maahanmuuttoministeri Theo Francken on todennut, että GCM ei suoraan velvoita kansallisia tuomioistuimia ottamaan sitä ohjenuorakseen mutta että se ei tarkoita oikeusvaikutuksien puuttumista. Hänen mukaansa Euroopan tuomioistuimet voivat ottaa sen oikeuslähteekseen, jolloin vaikutus heijastuu heti kansallisvaltioihin.

Valarikko muistetaan pitkään

Suomessa Nikolai II valarikko muistettiin pitkään. Lojaalinen kansa oli pitkämuistista. Loikkari, petturi ja valansa rikkoja muistetaan meillä aina.

Sellaista tämä meidän Suomen kansa on.

Ehkä tämä on se syy miksi Niinistö, Sipilä ja Soini kieltäytyivät kunniasta. Ehkäpä he pelkäävät sitä reaktiota, joka tästä sopimuksesta tulevaisuudessa syntyy. GCM on kansallisen edun, demokratian ja perustuslain vastainen.

Ja se ylittää viivan.

ps. Asia ei pääty tähän: pyydettäköön Niinistöltä, Sipilältä ja Soinilta virallista selvitystä, miksi ilman perusteluja jättivät GCM:n niin epädiplomaattisesti  sivuun.

Kaikki informaatio GCM:stä on sitten siirrettävä eduskunnalle, joka jälkikäteen tehköön demokraattisen päätöksen GCM:stä, tarpeen vaatiessa kansanäänestyksen tukemana.

Katsokaamme vanhaa EU:n demokratiaveturia Italiaa: se ei osallistu Marrakeshiin, mutta demokratian vuoksi hallitus jättää lopullisen päätöksen jälkikäteen tehtäväksi parlamentille! Kansa ja eduskunta voivat edelleen korjata sen, mitä rähmälleen heittäytyneet ministerit ovat rikkoneet!

]]>
100 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265628-suomen-johto-gcm-pakokauhussa#comments GCM sopimus Juha Sipilä Kai Mykkänen Tue, 11 Dec 2018 08:17:16 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265628-suomen-johto-gcm-pakokauhussa
Ranskassa Macron, meillä Sipilä - tuloerojen kasvu syventänyt kansan kahtiajakoa http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265522-ranskassa-macron-meilla-sipila-tuloerojen-kasvu-syventanyt-kansan-kahtiajakoa <p>Pääministeri Juha Sipilän on avattava kaikki tulonsa ja erityisesti vakuutuskuorensa.<br /><br />Samaan aikaan kun valtio toistuvasti on jättänyt tekemättä indeksitarkistukset eläkkeisiin, perhe-etuuksiin tai opintotukiin, on korkeimmissa tuloluokissa tulot kasvaneet ja tuloja on piilotettu vakuutuskuoriin. Sipilän on kannettava vastuunsa eriarvoisuuden rajusta lisääntymisestä.<br /><br />Ranskassa nähdyt mielenilmaukset presidentti Macronin politiikkaa vastaan kansan kahtiajaosta ovat osa huomisen Suomea, kun eliitti vaurastuu ja tavallisen kansan tulot hädin tuskin riittävät rajusti kalliintuneeseen asumiseen ja energiaan.<br /><br />Taivaalla lentäessä harvoin tulee köyhiä vastaan, mutta eläkeläinen tai palkansaaja, jolla ei ole varaa maksaa vuokravastiketta, on karua arkipäivää pian miljoonan suomalaisen kohdalla.</p><p>Hallituksen valtion yhtiöiden tai taksilupien yksityistämisen on satanut suurpääoman omistajien taskuun. Samaan aikaan lääkekorvausten omavastuiden nosto on vienyt pitkäaikaissairaat ja pienituloiset todella ahtaalle.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Juha Sipilän on avattava kaikki tulonsa ja erityisesti vakuutuskuorensa.

Samaan aikaan kun valtio toistuvasti on jättänyt tekemättä indeksitarkistukset eläkkeisiin, perhe-etuuksiin tai opintotukiin, on korkeimmissa tuloluokissa tulot kasvaneet ja tuloja on piilotettu vakuutuskuoriin. Sipilän on kannettava vastuunsa eriarvoisuuden rajusta lisääntymisestä.

Ranskassa nähdyt mielenilmaukset presidentti Macronin politiikkaa vastaan kansan kahtiajaosta ovat osa huomisen Suomea, kun eliitti vaurastuu ja tavallisen kansan tulot hädin tuskin riittävät rajusti kalliintuneeseen asumiseen ja energiaan.

Taivaalla lentäessä harvoin tulee köyhiä vastaan, mutta eläkeläinen tai palkansaaja, jolla ei ole varaa maksaa vuokravastiketta, on karua arkipäivää pian miljoonan suomalaisen kohdalla.

Hallituksen valtion yhtiöiden tai taksilupien yksityistämisen on satanut suurpääoman omistajien taskuun. Samaan aikaan lääkekorvausten omavastuiden nosto on vienyt pitkäaikaissairaat ja pienituloiset todella ahtaalle.

]]>
30 http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265522-ranskassa-macron-meilla-sipila-tuloerojen-kasvu-syventanyt-kansan-kahtiajakoa#comments Eläke Emmanuel Macron Indeksi Juha Sipilä Tuloerojen kasvu Sun, 09 Dec 2018 14:45:43 +0000 Sami Kilpeläinen http://samik2012.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265522-ranskassa-macron-meilla-sipila-tuloerojen-kasvu-syventanyt-kansan-kahtiajakoa
Keskustan suosion laskun syylliset: Sipilä, Aho ja Vapaavuori http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265492-keskustan-suosion-laskun-syylliset-sipila-aho-ja-vapaavuori <p>Keskustan gallup-suosio ei ota parantuakseen, ja syitä siihen on useita. Yksittäisistä henkilöistä eniten tilanteeseen ovat viime aikoina vaikuttaneet Juha Sipilä - tietysti - sekä Esko Aho ja Jan Vapaavuori.</p><p>Helsinkiläisten pormestari Vapaavuori tuntuu ottaneen keskustan erityiseen suojelukseensa, ja yrittäessään tehdä siitä muuta kuin se on, kutsuu sitä twitterissä jopa maalaisliitoksi. Ikään kuin kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuolella oleva Suomi olisi maaseutua ja sen ihmiset maalaisia.</p><p>Vapaavuori on oikeassa siinä, että pääkaupunkiseudulla elävillä ihmisillä on monesta asiasta eri käsitys kuin muun Suomen ihmisillä. Tilastot eivät valehtele, ja äänestys-, avioero-, kirkosta eroamis- ja muut vastaavat tilastot kertovat karua kieltään helsinkiläisestä elämänmenosta.</p><p>Se, että helsinkiläisyys sinänsä olisi jotenkin tavoiteltavaa, onkin sitten jo toinen juttu. Eivät ihmiset Helsinkiin em. negatiivisten asioiden perässä muuta, vaan työn perässä. Kokoomuslainen politiikkahan on johtanut kaiken valuvan nyt pääkaupunkiseudulle, minne keskitetään sekä ihmiset, koulutus että työpaikat ja investoinnit. Jopa koulutetun väen pääkaupunkiseutu imee nyt muulta Suomelta itselleen.</p><p>Toisin kuin eurooppalaisesta metropolista haaveileva Vapaavuori sanoo, kyseinen kehitys on koko Suomea ajatellen tuhoisa. Nyt pitäisikin luoda uudenlainen aluepolitiikka, mutta mitä tekee pääministeri Sipilä: vain myötäilee kokoomuksen kelkassa.</p><p>Juha Sipilä valittiin keskustan puheenjohtajaksi suurin toivein, mutta mies näyttää tyystin unohtaneen, että lintu ei yhdellä siivellä lennä. Kun keskustassa on 60-luvulta lähtien ollut kaksi selkeää siipeä - maaseutusiipi ja kaupunkisiipi - keskustan &quot;vihreä lintu&quot; on pysynyt hyvin ilmassa. Toisin on nyt, kun valta puolueessa on keskitetty vain kaupunkisiivelle. Sen tietää myös Vapaavuori, minkä takia hänen syytöksensä keskustasta maalaisliittona herättävät sekä hymyä että kysymyksiä. Mitä Vapaavuori pelkää?</p><p>Entäpä sitten tämä Esko Aho? Mies tunnetaan keskustan entisenä puheenjohtajana ja presidenttiehdokkaana, joten hänen katsotaan edelleen edustavan myös keskustalaisia arvoja. Toisin kuin Aho, keskusta ei ole kuitenkaan koskaan pyrkinyt edustamaan venäläisyyttä, Venäjää, sen pankkeja eikä idänkaupan erikoisasemaa Suomessa. Toisin kuin nyky-Aholle, keskustalle Suomi ja suomalaisten edut ovat aina Venäjän ja venäläisten etujen edellä.</p><p>Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat on tietysti totta. Niinpä keskustan syyllistäminen Esko Ahon takia on täysin tarkoitushakuista politiikkaa, jolla kilpailevat puolueet mediaan pesiytyneine lakeijoineen yrittävät heittää varjoa keskustan ja koko keskusta-aatteen ylle.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustan gallup-suosio ei ota parantuakseen, ja syitä siihen on useita. Yksittäisistä henkilöistä eniten tilanteeseen ovat viime aikoina vaikuttaneet Juha Sipilä - tietysti - sekä Esko Aho ja Jan Vapaavuori.

Helsinkiläisten pormestari Vapaavuori tuntuu ottaneen keskustan erityiseen suojelukseensa, ja yrittäessään tehdä siitä muuta kuin se on, kutsuu sitä twitterissä jopa maalaisliitoksi. Ikään kuin kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuolella oleva Suomi olisi maaseutua ja sen ihmiset maalaisia.

Vapaavuori on oikeassa siinä, että pääkaupunkiseudulla elävillä ihmisillä on monesta asiasta eri käsitys kuin muun Suomen ihmisillä. Tilastot eivät valehtele, ja äänestys-, avioero-, kirkosta eroamis- ja muut vastaavat tilastot kertovat karua kieltään helsinkiläisestä elämänmenosta.

Se, että helsinkiläisyys sinänsä olisi jotenkin tavoiteltavaa, onkin sitten jo toinen juttu. Eivät ihmiset Helsinkiin em. negatiivisten asioiden perässä muuta, vaan työn perässä. Kokoomuslainen politiikkahan on johtanut kaiken valuvan nyt pääkaupunkiseudulle, minne keskitetään sekä ihmiset, koulutus että työpaikat ja investoinnit. Jopa koulutetun väen pääkaupunkiseutu imee nyt muulta Suomelta itselleen.

Toisin kuin eurooppalaisesta metropolista haaveileva Vapaavuori sanoo, kyseinen kehitys on koko Suomea ajatellen tuhoisa. Nyt pitäisikin luoda uudenlainen aluepolitiikka, mutta mitä tekee pääministeri Sipilä: vain myötäilee kokoomuksen kelkassa.

Juha Sipilä valittiin keskustan puheenjohtajaksi suurin toivein, mutta mies näyttää tyystin unohtaneen, että lintu ei yhdellä siivellä lennä. Kun keskustassa on 60-luvulta lähtien ollut kaksi selkeää siipeä - maaseutusiipi ja kaupunkisiipi - keskustan "vihreä lintu" on pysynyt hyvin ilmassa. Toisin on nyt, kun valta puolueessa on keskitetty vain kaupunkisiivelle. Sen tietää myös Vapaavuori, minkä takia hänen syytöksensä keskustasta maalaisliittona herättävät sekä hymyä että kysymyksiä. Mitä Vapaavuori pelkää?

Entäpä sitten tämä Esko Aho? Mies tunnetaan keskustan entisenä puheenjohtajana ja presidenttiehdokkaana, joten hänen katsotaan edelleen edustavan myös keskustalaisia arvoja. Toisin kuin Aho, keskusta ei ole kuitenkaan koskaan pyrkinyt edustamaan venäläisyyttä, Venäjää, sen pankkeja eikä idänkaupan erikoisasemaa Suomessa. Toisin kuin nyky-Aholle, keskustalle Suomi ja suomalaisten edut ovat aina Venäjän ja venäläisten etujen edellä.

Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat on tietysti totta. Niinpä keskustan syyllistäminen Esko Ahon takia on täysin tarkoitushakuista politiikkaa, jolla kilpailevat puolueet mediaan pesiytyneine lakeijoineen yrittävät heittää varjoa keskustan ja koko keskusta-aatteen ylle. 

]]>
0 http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265492-keskustan-suosion-laskun-syylliset-sipila-aho-ja-vapaavuori#comments Esko aho Jan Vapaavuori Juha Sipilä Puolueet Sat, 08 Dec 2018 22:05:32 +0000 Jari Rusanen http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265492-keskustan-suosion-laskun-syylliset-sipila-aho-ja-vapaavuori
Keskustan suosion laskun syylliset: Sipilä, Aho ja Vapaavuori http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265493-keskustan-suosion-laskun-syylliset-sipila-aho-ja-vapaavuori <p>Keskustan gallup-suosio ei ota parantuakseen, ja syitä siihen on useita. Yksittäisistä henkilöistä eniten tilanteeseen ovat viime aikoina vaikuttaneet Juha Sipilä - tietysti - sekä Esko Aho ja Jan Vapaavuori.</p><p>Helsinkiläisten pormestari Vapaavuori tuntuu ottaneen keskustan erityiseen suojelukseensa, ja yrittäessään tehdä siitä muuta kuin se on, kutsuu sitä twitterissä jopa maalaisliitoksi. Ikään kuin kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuolella oleva Suomi olisi maaseutua ja sen ihmiset maalaisia.</p><p>Vapaavuori on oikeassa siinä, että pääkaupunkiseudulla elävillä ihmisillä on monesta asiasta eri käsitys kuin muun Suomen ihmisillä. Tilastot eivät valehtele, ja äänestys-, avioero-, kirkosta eroamis- ja muut vastaavat tilastot kertovat karua kieltään helsinkiläisestä elämänmenosta.</p><p>Se, että helsinkiläisyys sinänsä olisi jotenkin tavoiteltavaa, onkin sitten jo toinen juttu. Eivät ihmiset Helsinkiin em. negatiivisten asioiden perässä muuta, vaan työn perässä. Kokoomuslainen politiikkahan on johtanut kaiken valuvan nyt pääkaupunkiseudulle, minne keskitetään sekä ihmiset, koulutus että työpaikat ja investoinnit. Jopa koulutetun väen pääkaupunkiseutu imee nyt muulta Suomelta itselleen.</p><p>Toisin kuin eurooppalaisesta metropolista haaveileva Vapaavuori sanoo, kyseinen kehitys on koko Suomea ajatellen tuhoisa. Nyt pitäisikin luoda uudenlainen aluepolitiikka, mutta mitä tekee pääministeri Sipilä: vain myötäilee kokoomuksen kelkassa.</p><p>Juha Sipilä valittiin keskustan puheenjohtajaksi suurin toivein, mutta mies näyttää tyystin unohtaneen, että lintu ei yhdellä siivellä lennä. Kun keskustassa on 60-luvulta lähtien ollut kaksi selkeää siipeä - maaseutusiipi ja kaupunkisiipi - keskustan &quot;vihreä lintu&quot; on pysynyt hyvin ilmassa. Toisin on nyt, kun valta puolueessa on keskitetty vain kaupunkisiivelle. Sen tietää myös Vapaavuori, minkä takia hänen syytöksensä keskustasta maalaisliittona herättävät sekä hymyä että kysymyksiä. Mitä Vapaavuori pelkää?</p><p>Entäpä sitten tämä Esko Aho? Mies tunnetaan keskustan entisenä puheenjohtajana ja presidenttiehdokkaana, joten hänen katsotaan edelleen edustavan myös keskustalaisia arvoja. Toisin kuin Aho, keskusta ei ole kuitenkaan koskaan pyrkinyt edustamaan venäläisyyttä, Venäjää, sen pankkeja eikä idänkaupan erikoisasemaa Suomessa. Toisin kuin nyky-Aholle, keskustalle Suomi ja suomalaisten edut ovat aina Venäjän ja venäläisten etujen edellä.</p><p>Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat on tietysti totta. Niinpä keskustan syyllistäminen Esko Ahon takia on täysin tarkoitushakuista politiikkaa, jolla kilpailevat puolueet mediaan pesiytyneine lakeijoineen yrittävät heittää varjoa keskustan ja koko keskusta-aatteen ylle.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Keskustan gallup-suosio ei ota parantuakseen, ja syitä siihen on useita. Yksittäisistä henkilöistä eniten tilanteeseen ovat viime aikoina vaikuttaneet Juha Sipilä - tietysti - sekä Esko Aho ja Jan Vapaavuori.

Helsinkiläisten pormestari Vapaavuori tuntuu ottaneen keskustan erityiseen suojelukseensa, ja yrittäessään tehdä siitä muuta kuin se on, kutsuu sitä twitterissä jopa maalaisliitoksi. Ikään kuin kaikki pääkaupunkiseudun ulkopuolella oleva Suomi olisi maaseutua ja sen ihmiset maalaisia.

Vapaavuori on oikeassa siinä, että pääkaupunkiseudulla elävillä ihmisillä on monesta asiasta eri käsitys kuin muun Suomen ihmisillä. Tilastot eivät valehtele, ja äänestys-, avioero-, kirkosta eroamis- ja muut vastaavat tilastot kertovat karua kieltään helsinkiläisestä elämänmenosta.

Se, että helsinkiläisyys sinänsä olisi jotenkin tavoiteltavaa, onkin sitten jo toinen juttu. Eivät ihmiset Helsinkiin em. negatiivisten asioiden perässä muuta, vaan työn perässä. Kokoomuslainen politiikkahan on johtanut kaiken valuvan nyt pääkaupunkiseudulle, minne keskitetään sekä ihmiset, koulutus että työpaikat ja investoinnit. Jopa koulutetun väen pääkaupunkiseutu imee nyt muulta Suomelta itselleen.

Toisin kuin eurooppalaisesta metropolista haaveileva Vapaavuori sanoo, kyseinen kehitys on koko Suomea ajatellen tuhoisa. Nyt pitäisikin luoda uudenlainen aluepolitiikka, mutta mitä tekee pääministeri Sipilä: vain myötäilee kokoomuksen kelkassa.

Juha Sipilä valittiin keskustan puheenjohtajaksi suurin toivein, mutta mies näyttää tyystin unohtaneen, että lintu ei yhdellä siivellä lennä. Kun keskustassa on 60-luvulta lähtien ollut kaksi selkeää siipeä - maaseutusiipi ja kaupunkisiipi - keskustan "vihreä lintu" on pysynyt hyvin ilmassa. Toisin on nyt, kun valta puolueessa on keskitetty vain kaupunkisiivelle. Sen tietää myös Vapaavuori, minkä takia hänen syytöksensä keskustasta maalaisliittona herättävät sekä hymyä että kysymyksiä. Mitä Vapaavuori pelkää?

Entäpä sitten tämä Esko Aho? Mies tunnetaan keskustan entisenä puheenjohtajana ja presidenttiehdokkaana, joten hänen katsotaan edelleen edustavan myös keskustalaisia arvoja. Toisin kuin Aho, keskusta ei ole kuitenkaan koskaan pyrkinyt edustamaan venäläisyyttä, Venäjää, sen pankkeja eikä idänkaupan erikoisasemaa Suomessa. Toisin kuin nyky-Aholle, keskustalle Suomi ja suomalaisten edut ovat aina Venäjän ja venäläisten etujen edellä.

Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat on tietysti totta. Niinpä keskustan syyllistäminen Esko Ahon takia on täysin tarkoitushakuista politiikkaa, jolla kilpailevat puolueet mediaan pesiytyneine lakeijoineen yrittävät heittää varjoa keskustan ja koko keskusta-aatteen ylle. 

]]>
14 http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265493-keskustan-suosion-laskun-syylliset-sipila-aho-ja-vapaavuori#comments Esko aho Jan Vapaavuori Juha Sipilä Puolueet Sat, 08 Dec 2018 22:05:32 +0000 Jari Rusanen http://jrusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265493-keskustan-suosion-laskun-syylliset-sipila-aho-ja-vapaavuori
Kuinka sinisilmäisiä vieläkin ollaan? http://juhanistrandn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265239-kuinka-sinisilmaisia-vielakin-ollaan <p><strong>Pääministeri Sipilä kommentoi Oulun raiskausepäilyjä: &rdquo;Lapseen kohdistuva seksuaalirikos on epäinhimillinen teko&rdquo;</strong></p><p>Mitä perussuomalaiset ovat sanoneet aiemmin turvapaikanhakijoista, jotka ovat &rdquo;hukanneet paperinsa&rdquo; tai joiden taustoja ei tiedetä eikä tunneta? Keskustelin asiasta vajaa kaksi viikkoa aikaisemmin keskustelutilaisuudessa, jossa tuli poliisikansanedustajan näkemykset esille, minkä takia maahanmuuttajat haluavat uuden puhtaan henkilöllisyyden ja &rdquo;hävittävät&rdquo; kaikki paperinsa, ellei siinä ole halu salata esim. rikoshistoriaa, sotarikoksia tai paeta toimeenpantavaa tuomiota toiseen maahan.</p><p>Rehellinen ihminen haluaa selvittää taustansa ja tekee kaikkensa, jotta riittävä dokumentaatio on olemassa ja säilyttää varmasti oikeat henkilöpaperinsa. Rikolliset eivät näin toimi. Kaikki henkilöt joiden taustasta on vähänkin epäselvyyttä pitäisi koota &rdquo;valvotulle alueelle&rdquo;, josta ulospääsyä ei ole ennen kuin henkilöllisyys ja menneisyys on aukottomasti selvitetty ja oikeus turvapaikkastatukseen myönnetty tai turvapaikanhakija peruuttaa hakemuksensa ja poistuu maasta. Tällöin henkilöstä tehdään merkintä, ettei ole oikeasti ollut turvapaikantarpeessa ja jatkohakemuksia ei enää käsitellä missään vaiheessa.</p><p>Turvapaikkaprosessi on tällä hetkellä ongelmallinen, koska kuka hyvänsä ilman perusteita voi ilmoittautua hakijaksi. Rajalta käännyttämiset välittömästi voimaan ja lainsäädäntöä pitäisi muuttaa niin, ettei enää maahan saapuessa pystyisi hakemaan turvapaikkaa, vaan kaikki hakemukset käsiteltäisiin Euroopan ulkopuolella olevilla leireillä, josta maat ottaisivat hyväksytyn päätöksen saamisen jälkeen henkilöt oman pakolaiskiintiönsä perusteella. Tällöin pakolaiset velvoitetaan asumaan tietyllä alueella ja osallistumaan kielikoulutukseen, jotta olisivat oikeutettuja määrä-aikaiseen pienempään sosiaaliturvaan(Espanjan ja Italian mallin mukaisesti), jonka jälkeen henkilön pitää työllistyä niin pitkäksi aikaa, että on maksanut saamansa sosiaaliturvan takaisin, ennenkuin on oikeutettu saamaan lisäturvaa. Näin valtio pystyy ennakoimaan kustannukset paremmin. Kansalaisuuksia ei tule myöntää turvapaikanhakijoille pääsääntöisesti ollenkaan, vaan väliaikainen oleskelulupa, jota tarkastellaan aina luvan päättymisajankohtana, onko turvapaikkastatuksen ylläpitämiselle enää perusteita ja kun perusteita turvapaikalle ei enää ole, palautusjärjestelmä käynnistyy viipymättä, kuten myös henkilön kohdalla, joka on syyllistynyt rikoksiin. Kansalaisuus pitää ansaita ja sen saamisen edellytyksenä tulee olla nuhteeton käytös ja onnistunut integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja positiivinen tulonsiirto yhteiskunnalle työllistymisen ja verojen maksun kautta vähintään 10-vuoden ajan. Myönnetty kansalaisuus voidaan peruuttaa rikollisen toiminnan johdosta.</p><p>Meillä ei ole varaa nykyisenkaltaiseen järjestelmään, joka kohtelee eriarvoisesti kantasuomalaisia työttömiä, vanhuksia ja sairaita, jotka ovat tähän maahan veroja maksaneet. Maan pitää ensi sijassa pitää huolta oman maan kansalaisista ja taata heidän hyvinvointinsa myös heikentyneessä tilanteessa ja vasta tämän jälkeen auttaa muita, jos siihen on varaa, ilman velkarahaa. Nykyinen sosiaaliturva on liian avokätinen turvapaikanhakijoille ja sen tasoa tulee laskea huomattavasti ja muuttaa vastikkeelliseksi.</p><p>Eduskuntavaaliehdokas Juhani Strandén Helsinki (PS)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Pääministeri Sipilä kommentoi Oulun raiskausepäilyjä: ”Lapseen kohdistuva seksuaalirikos on epäinhimillinen teko”

Mitä perussuomalaiset ovat sanoneet aiemmin turvapaikanhakijoista, jotka ovat ”hukanneet paperinsa” tai joiden taustoja ei tiedetä eikä tunneta? Keskustelin asiasta vajaa kaksi viikkoa aikaisemmin keskustelutilaisuudessa, jossa tuli poliisikansanedustajan näkemykset esille, minkä takia maahanmuuttajat haluavat uuden puhtaan henkilöllisyyden ja ”hävittävät” kaikki paperinsa, ellei siinä ole halu salata esim. rikoshistoriaa, sotarikoksia tai paeta toimeenpantavaa tuomiota toiseen maahan.

Rehellinen ihminen haluaa selvittää taustansa ja tekee kaikkensa, jotta riittävä dokumentaatio on olemassa ja säilyttää varmasti oikeat henkilöpaperinsa. Rikolliset eivät näin toimi. Kaikki henkilöt joiden taustasta on vähänkin epäselvyyttä pitäisi koota ”valvotulle alueelle”, josta ulospääsyä ei ole ennen kuin henkilöllisyys ja menneisyys on aukottomasti selvitetty ja oikeus turvapaikkastatukseen myönnetty tai turvapaikanhakija peruuttaa hakemuksensa ja poistuu maasta. Tällöin henkilöstä tehdään merkintä, ettei ole oikeasti ollut turvapaikantarpeessa ja jatkohakemuksia ei enää käsitellä missään vaiheessa.

Turvapaikkaprosessi on tällä hetkellä ongelmallinen, koska kuka hyvänsä ilman perusteita voi ilmoittautua hakijaksi. Rajalta käännyttämiset välittömästi voimaan ja lainsäädäntöä pitäisi muuttaa niin, ettei enää maahan saapuessa pystyisi hakemaan turvapaikkaa, vaan kaikki hakemukset käsiteltäisiin Euroopan ulkopuolella olevilla leireillä, josta maat ottaisivat hyväksytyn päätöksen saamisen jälkeen henkilöt oman pakolaiskiintiönsä perusteella. Tällöin pakolaiset velvoitetaan asumaan tietyllä alueella ja osallistumaan kielikoulutukseen, jotta olisivat oikeutettuja määrä-aikaiseen pienempään sosiaaliturvaan(Espanjan ja Italian mallin mukaisesti), jonka jälkeen henkilön pitää työllistyä niin pitkäksi aikaa, että on maksanut saamansa sosiaaliturvan takaisin, ennenkuin on oikeutettu saamaan lisäturvaa. Näin valtio pystyy ennakoimaan kustannukset paremmin. Kansalaisuuksia ei tule myöntää turvapaikanhakijoille pääsääntöisesti ollenkaan, vaan väliaikainen oleskelulupa, jota tarkastellaan aina luvan päättymisajankohtana, onko turvapaikkastatuksen ylläpitämiselle enää perusteita ja kun perusteita turvapaikalle ei enää ole, palautusjärjestelmä käynnistyy viipymättä, kuten myös henkilön kohdalla, joka on syyllistynyt rikoksiin. Kansalaisuus pitää ansaita ja sen saamisen edellytyksenä tulee olla nuhteeton käytös ja onnistunut integroituminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja positiivinen tulonsiirto yhteiskunnalle työllistymisen ja verojen maksun kautta vähintään 10-vuoden ajan. Myönnetty kansalaisuus voidaan peruuttaa rikollisen toiminnan johdosta.

Meillä ei ole varaa nykyisenkaltaiseen järjestelmään, joka kohtelee eriarvoisesti kantasuomalaisia työttömiä, vanhuksia ja sairaita, jotka ovat tähän maahan veroja maksaneet. Maan pitää ensi sijassa pitää huolta oman maan kansalaisista ja taata heidän hyvinvointinsa myös heikentyneessä tilanteessa ja vasta tämän jälkeen auttaa muita, jos siihen on varaa, ilman velkarahaa. Nykyinen sosiaaliturva on liian avokätinen turvapaikanhakijoille ja sen tasoa tulee laskea huomattavasti ja muuttaa vastikkeelliseksi.

Eduskuntavaaliehdokas Juhani Strandén Helsinki (PS)

]]>
15 http://juhanistrandn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265239-kuinka-sinisilmaisia-vielakin-ollaan#comments Joukkoraiskaukset Juha Sipilä Oulu Turvapaikan hakijat Wed, 05 Dec 2018 11:19:59 +0000 Juhani Strandén http://juhanistrandn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265239-kuinka-sinisilmaisia-vielakin-ollaan
”Sipilän syntymättömät” http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264557-sipilan-syntymattomat <p>Aamuteeveestä lipsahti tänä aamuna kirkkaita totuuksia. Tosiasiat välähtivät katsojien silmille.</p><p>Kuten Pyhässä Kirjassa sanotaan - &rdquo;lapsien ja imeväisten suusta&rdquo;.</p><p><strong>Toimittaja Petterssonin suusta livahti totuuksia?</strong></p><p>Suhteellisen nuori toimittaja Maria Pettersson livautti, että &rdquo;me&rdquo; - toimittajathan me päätämme - mitkä vaalit ovat tai mistä aiheesta puhutaan ennen vaaleja puhutaan. Vanhemmat toimittajat riensivät äkkiä peittelemään tätä &rdquo;möläystä&rdquo;.</p><p>Tämä lipsautus on tärkeä sillä se paljastaa virallisen ja &rdquo;luotettavan median&rdquo; linjan. Näyttää siltä, että kaikesta muusta saa puhua, paitsi siitä mikä ihmisiä oikeasti huolettaa.</p><p><strong>Suomessa ei synnytä kun ei ole turvallisuutta eikä toivoa tulevaisuudesta</strong></p><p>Toinen Marian &rdquo;totuus&rdquo; nousi esille, kun toimittajat puhuivat &rdquo;lapsitalkoista&rdquo; ja siitä pitäisikö jokaisesta synnytetystä lapsesta maksaa tonni tilille. Nuori Maria ymmärsi asian paremmin kuin setämiestoimittajat ja totesi, että kaikki riippuu siitä onko perheillä pysyviä työpaikkoja.</p><p>Kyse on todellakin siitä, tuntevatko perheet olonsa turvalliseksi. Onko ihmisillä turvattu toimeentulo ja onko maa sellaisessa jamassa, että sinne on hyvä synnyttää uutta elämää?</p><p>Nykyisen &rdquo;syntyvyyskriisin&rdquo; takana on monia seikkoja, mutta eräs tärkeimpiä syitä siihen miksi perheet ovat pelänneet hankkia uusia lapsia, on se &rdquo; palohälytysilmapiiri, jonka Sipilän hallitus loi tähän maahan 2015.</p><p>Tämä hallitus on tehnyt kaikkensa, että ihmisen tulevaisuudenusko häviäisi repimällä irtisanomissuojaa ja märehtimällä palkkakuluista. Sipilän samalla mantrana toistelema &rdquo;kestävyysvaje&rdquo; on luonut Suomeen toivottomuuden ilmapiirin; eihän uusia lapsia voi hankkia kun pääministerikin laihialaisella innolla vänisee koko ajan, miten huonosti asiat ovat.</p><p><strong>Antti roheltaa &rdquo;synnytystalkoita&rdquo; samalla tavalla kuin ay-pomo vääntää mietintötorttua?</strong></p><p>Toisaalta, kansalaiset ovat kokeneet vuonna 2015 alkaneen migraatiokriisin uhkaavan normaalia elämänkulkua; Suomi elää jonkinlaisessa &rdquo;miehitystraumassa&rdquo; &ndash; kannattaako tänne tehdä lapsia kun me elämme tällaisia kriisiaikoja ja päättäjät eivät näytä pitävän omien puolta?</p><p>Kun historioitsijat tarkastelevat myöhemmin tätä aikaa he varmasti pohtivat syitä vuosien 2015-2019 &rdquo;Sipilän syntymättömiin&rdquo;. Eräs avainsana on toimittajan oivaltama kansalaisten kokema puuttuva turvallisuudentunne. Syntyvyys ei lähde nousuun firmanjohtajan narinalla siitä, että kaikki maksaa ja on niin kovin kallista.</p><p>Ei se nouse myöskään Antti Rinteen pikkutuhmilla &rdquo;synnytystalkoilla&rdquo;. Ei ihmisten perheiden tulevaisuutta voi roheltaa samalla tavalla kuin ay-porhot vääntävät ylimääräistä mietintötorttua.</p><p>Suomi tarvitsee toivoa, turvallisuutta ja pysyviä työpaikkoja!</p><p>TT!</p><p>PS. Jos joku epäilee esittämääni kuviota, niin katselkoon Italiaa.&nbsp; Siellä on Euroopan pienin syntyvyys ja massiivinen nuorisotyöttömyys. Se keskittyy Etelä-Italiaan, mutta se on herännyt: tämän vuoden vaaleissa ennennäkemätön äänivyöry teki uudesta Viiden tähden kansanliikkeestä suoraan Etelä-Italian ylivoimaisesti suurimman puolueen. Ja hallituksessa Roomassa se nyt pusertaa lupauksiaan toteen! Kun oikeaa toivoa on, niin kansa myös sen löytää!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Aamuteeveestä lipsahti tänä aamuna kirkkaita totuuksia. Tosiasiat välähtivät katsojien silmille.

Kuten Pyhässä Kirjassa sanotaan - ”lapsien ja imeväisten suusta”.

Toimittaja Petterssonin suusta livahti totuuksia?

Suhteellisen nuori toimittaja Maria Pettersson livautti, että ”me” - toimittajathan me päätämme - mitkä vaalit ovat tai mistä aiheesta puhutaan ennen vaaleja puhutaan. Vanhemmat toimittajat riensivät äkkiä peittelemään tätä ”möläystä”.

Tämä lipsautus on tärkeä sillä se paljastaa virallisen ja ”luotettavan median” linjan. Näyttää siltä, että kaikesta muusta saa puhua, paitsi siitä mikä ihmisiä oikeasti huolettaa.

Suomessa ei synnytä kun ei ole turvallisuutta eikä toivoa tulevaisuudesta

Toinen Marian ”totuus” nousi esille, kun toimittajat puhuivat ”lapsitalkoista” ja siitä pitäisikö jokaisesta synnytetystä lapsesta maksaa tonni tilille. Nuori Maria ymmärsi asian paremmin kuin setämiestoimittajat ja totesi, että kaikki riippuu siitä onko perheillä pysyviä työpaikkoja.

Kyse on todellakin siitä, tuntevatko perheet olonsa turvalliseksi. Onko ihmisillä turvattu toimeentulo ja onko maa sellaisessa jamassa, että sinne on hyvä synnyttää uutta elämää?

Nykyisen ”syntyvyyskriisin” takana on monia seikkoja, mutta eräs tärkeimpiä syitä siihen miksi perheet ovat pelänneet hankkia uusia lapsia, on se ” palohälytysilmapiiri, jonka Sipilän hallitus loi tähän maahan 2015.

Tämä hallitus on tehnyt kaikkensa, että ihmisen tulevaisuudenusko häviäisi repimällä irtisanomissuojaa ja märehtimällä palkkakuluista. Sipilän samalla mantrana toistelema ”kestävyysvaje” on luonut Suomeen toivottomuuden ilmapiirin; eihän uusia lapsia voi hankkia kun pääministerikin laihialaisella innolla vänisee koko ajan, miten huonosti asiat ovat.

Antti roheltaa ”synnytystalkoita” samalla tavalla kuin ay-pomo vääntää mietintötorttua?

Toisaalta, kansalaiset ovat kokeneet vuonna 2015 alkaneen migraatiokriisin uhkaavan normaalia elämänkulkua; Suomi elää jonkinlaisessa ”miehitystraumassa” – kannattaako tänne tehdä lapsia kun me elämme tällaisia kriisiaikoja ja päättäjät eivät näytä pitävän omien puolta?

Kun historioitsijat tarkastelevat myöhemmin tätä aikaa he varmasti pohtivat syitä vuosien 2015-2019 ”Sipilän syntymättömiin”. Eräs avainsana on toimittajan oivaltama kansalaisten kokema puuttuva turvallisuudentunne. Syntyvyys ei lähde nousuun firmanjohtajan narinalla siitä, että kaikki maksaa ja on niin kovin kallista.

Ei se nouse myöskään Antti Rinteen pikkutuhmilla ”synnytystalkoilla”. Ei ihmisten perheiden tulevaisuutta voi roheltaa samalla tavalla kuin ay-porhot vääntävät ylimääräistä mietintötorttua.

Suomi tarvitsee toivoa, turvallisuutta ja pysyviä työpaikkoja!

TT!

PS. Jos joku epäilee esittämääni kuviota, niin katselkoon Italiaa.  Siellä on Euroopan pienin syntyvyys ja massiivinen nuorisotyöttömyys. Se keskittyy Etelä-Italiaan, mutta se on herännyt: tämän vuoden vaaleissa ennennäkemätön äänivyöry teki uudesta Viiden tähden kansanliikkeestä suoraan Etelä-Italian ylivoimaisesti suurimman puolueen. Ja hallituksessa Roomassa se nyt pusertaa lupauksiaan toteen! Kun oikeaa toivoa on, niin kansa myös sen löytää!

]]>
20 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264557-sipilan-syntymattomat#comments Aamu Juha Sipilä Syntyvyyskriisi Thu, 22 Nov 2018 10:36:40 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264557-sipilan-syntymattomat
Keskustan rivit rakoilevat! http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264180-keskustan-rivit-rakoilevat <p>Kevään eduskuntavaalit ovat jo viiden kuukauden kuluttua, mutta Keskustan kannatus mataa. Monelle keskustalaiselle kansanedustajalle tilanne alkaa olla liikaa, sen omat rivit rakoilevat. Moni edustaja pelkää jo oman eduskuntapaikkansa jatkuvuutta. Tämä näkyy jo Keskustan kansanedustajien puheenvuoroissa. Näin kirjoittaa Iltasanomien Timo Haapala.</p><p><a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000005898336.html?fbclid=IwAR1-iQbg7mk8oyM1NVJi9dcHjwCvPByAd0FgYtf-KyfinP5h6CEmZLXaeCg" title="https://www.is.fi/politiikka/art-2000005898336.html?fbclid=IwAR1-iQbg7mk8oyM1NVJi9dcHjwCvPByAd0FgYtf-KyfinP5h6CEmZLXaeCg">https://www.is.fi/politiikka/art-2000005898336.html?fbclid=IwAR1-iQbg7mk...</a></p><p>Vuoden 2015 eduskuntavaaleista Keskustan kannatus on laskenut jo lähes viisi prosenttiyksikköä. Sinänsä normaalia, mutta vastaavasti toisen hallituspuolueen Kokoomuksen, kannatus on vastaavana aikana kasvanut yli kaksi prosenttiyksikköä. Maan taloustilanne on selkeästi parantunut kuluvalla hallituskaudella, mutta, mutta... Kaikki sen tuoma hyöty näyttää valuvan Kokoomukselle. Kolmatta hallituspuoluetta, Sinisiä tuskin voi enää edes laskea.</p><p>Vaalit ovat tulossa. Moni keskustalainen kokee Keskustan muuttuneen kansanliikkeestä pienen eliitin, puolue-eliitin, johtamaksi ryhmäksi, joka on unohtanut puolueen perinteet ja kentän ääneen. Epävarmuuden kasvaessa Keskustan kansanedustajien ja ehdokkaiden&nbsp; puheet tulevat jatkossa vain kovenemaan ja Juha Sipilän asema joutuu arvostelun kohteeksi ja kyseenalaistetaan.</p><p>Keskustan tilannetta tuskin auttaa edes mahdollinen sote- ja makuntauudistuksen saattaminen maaliin, koska sen toteuttaminen siirtyy joka tapauksessa seuraavalle hallitukselle, jos uudistus yleensä edes toteutuu?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kevään eduskuntavaalit ovat jo viiden kuukauden kuluttua, mutta Keskustan kannatus mataa. Monelle keskustalaiselle kansanedustajalle tilanne alkaa olla liikaa, sen omat rivit rakoilevat. Moni edustaja pelkää jo oman eduskuntapaikkansa jatkuvuutta. Tämä näkyy jo Keskustan kansanedustajien puheenvuoroissa. Näin kirjoittaa Iltasanomien Timo Haapala.

https://www.is.fi/politiikka/art-2000005898336.html?fbclid=IwAR1-iQbg7mk8oyM1NVJi9dcHjwCvPByAd0FgYtf-KyfinP5h6CEmZLXaeCg

Vuoden 2015 eduskuntavaaleista Keskustan kannatus on laskenut jo lähes viisi prosenttiyksikköä. Sinänsä normaalia, mutta vastaavasti toisen hallituspuolueen Kokoomuksen, kannatus on vastaavana aikana kasvanut yli kaksi prosenttiyksikköä. Maan taloustilanne on selkeästi parantunut kuluvalla hallituskaudella, mutta, mutta... Kaikki sen tuoma hyöty näyttää valuvan Kokoomukselle. Kolmatta hallituspuoluetta, Sinisiä tuskin voi enää edes laskea.

Vaalit ovat tulossa. Moni keskustalainen kokee Keskustan muuttuneen kansanliikkeestä pienen eliitin, puolue-eliitin, johtamaksi ryhmäksi, joka on unohtanut puolueen perinteet ja kentän ääneen. Epävarmuuden kasvaessa Keskustan kansanedustajien ja ehdokkaiden  puheet tulevat jatkossa vain kovenemaan ja Juha Sipilän asema joutuu arvostelun kohteeksi ja kyseenalaistetaan.

Keskustan tilannetta tuskin auttaa edes mahdollinen sote- ja makuntauudistuksen saattaminen maaliin, koska sen toteuttaminen siirtyy joka tapauksessa seuraavalle hallitukselle, jos uudistus yleensä edes toteutuu?

]]>
60 http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264180-keskustan-rivit-rakoilevat#comments Eduskuntavaalit Juha Sipilä Keskusta Keskustan kannatus laskussa Wed, 14 Nov 2018 16:53:01 +0000 Pekka Lukkala http://1203pl.puheenvuoro.uusisuomi.fi/264180-keskustan-rivit-rakoilevat
Näkökulma: Setämiehet ajoivat ammattiliitot miinaan http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263807-nakokulma-setamiehet-ajoivat-ammattiliitot-miinaan <p>Helsingin Sanomat <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005890426.html?fbclid=IwAR0VxyWRCzIAlwis95VevrQNEWjyTRCnhQHHayBAR9Mz0KuubB4XmILjl-U">kertoo</a> Suomen suurimman ammatillisen keskusjärjestö SAK:n haluavan Suomeen lakisääteisen irtisanomisjärjestyksen.</p><p>Esityksen yhtenä lähtökohtana on se, että työnantaja joutuisi yt-neuvotteluissa suosimaan talossa pisimpään olleita, kun taas nuoret joutuisivat kilometritehtaalle entistä helpommin.</p><p>Puheenjohtaja <strong>Jarkko Eloranta</strong> perustelee ehdotusta ikääntyneiden työllisyyden parantumisella. Eläkeikää lähestyvät ovat useimmissa tapauksissa olleet työpaikoissa pisimpään, joten heidän irtisanomisensa vaikeutuisi merkittävästi. &nbsp;Irtisanomisjärjestys on hänen mukaan yksi SAK:n vaalitavoitteista tulevalle hallituskaudelle.</p><p>&mdash;&nbsp;Tosiasia on se, että ikääntyneiden mahdollisuudet työllistyä tai kouluttautua uudelleen ovat pienemmät kuin muilla. Etenkin jos työttömyysturvaa heikennetään, ikääntyneitä ei voida potkia pois nykyiseen tapaan, Eloranta sanoo HS:lle.&nbsp;</p><p>Ymmärrän, ymmärrän. Pääministeri&nbsp;<strong>Juha Sipilän</strong> (kesk.) hallituksen vuoden 2017 talousarvioneuvottelujen yhteydessä perustettu kolmikantainen työryhmä tarkoittaa yhteisistä asioista sopimista ja kompromisseja työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden keston lyhentämiseksi.</p><p>En voi kuitenkaan olla pohtimatta, että mitä ammattiliitot sitten voittivat tässä nuoria eriarvoiseen työmarkkina-asemaan puskevassa kompromississa?&nbsp;</p><p>Onko tässä kenties kyseessä samanlainen kompromissi kuin kiistelty kilpailukykysopimus, jonka yhteydessä luvattiin, ettei työttömyysturvasta enää leikattaisi?&nbsp;</p><p>Viime vuosina useat toimijat ovat pohtineet erilaisia keinoja saada myös nuoret kiinnostumaan ammattiliitoista. Lukuisat kyselyt ovat osoittaneet, että nuorten halu liittyä ammattiliittoihin on hiipunut edelleen ay-liikkeiden nuorisokampanjoista huolimatta.&nbsp;</p><p>Luulevatko ammattiliitot aivan tosissaan, että eriarvoistamalla työmarkkinoita saadaan nuoretkin kiinnostumaan ay-toiminnasta, vai miksi he kaivavat hautaansa miellyttämällä pelkästään ikääntyviä demariäänestäjiä?</p><p>Nuorille jäsenyys ammattiyhdistyksissä ei ole enää itsestään selvä lähtökohta eikä liittoon kuulumattomuutta pidetä poikkeuksena. Mutta en minä ainakaan ihmettele yhtään, että miksi nuoria ei huvita lähteä toimintaan mukaan.&nbsp;</p><p>Tässä valossa on hyvin vaikea keksiä heille riittävää syytä ay-jäsenyydelle, koska nuoria ei kuseteta pelkästään maamme eläkejärjestelmän kautta, vaan nyt liittokin <a href="https://www.verkkouutiset.fi/sakn-esitys-ratti-nuorten-kasvoille/">alkaa</a> räkimään heidän naamoilleen.</p><p>Ei minuakaan huvittaisi maksaa siitä.</p><p>Takana on lähes yhdeksän vuoden taantuma ja nuorten aikuisten työllisyysaste on laskenut edelleen hyvästä taloustilanteesta huolimatta, vaikka samaan aikaan kaikissa muissa ikäryhmissä työllisyysaste nousee.&nbsp;Ikuiset työharjoittelut, työkokeilut ja pätkäsopimukset ovat tehneet tehtävänsä.&nbsp;Pirstaleinen työelämä voi johtaa pirstaloituneeseen mieleen ja maailmankuvaan.</p><p>Yhdet ovat päässeet nauttimaan työn hedelmistä maallisen mammonan kautta, kun taas toiset eivät ole päässeet edes kokeilemaan.&nbsp;</p><p>Pohtikaa varsin myös sellaista tilannetta, jossa tuo esitys käännettäisiin nurinpäin ja miettikää millainen paskamyrsky siitä nousisi, jos ammattiliitot ehdottaisivat sellaista irtisanomisjärjestystä, joka kulkisi vanhimmasta nuorimpaan.&nbsp;</p><p>Siinä olisi&nbsp;Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva Senaatintori jälleen kerran täynnä punaisia lippuja ja ilmapalloja &ndash; megafonit huutaisivat ja kansa janoaisi porvarin verta.</p><p>Pakko kuitenkin antaa neuvottelijoille tunnustusta siitä, miten näppärästi he saivat sukupolvisodan aikaiseksi ja miten sitä kautta onnistuttiin tahraamaan ammattiliittojen muutenkin nuutunutta mainetta.&nbsp;Edes Elinkeinoelämän keskusliitto ei olisi pystynyt parempaan.</p><p>Hyvin pelattu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin Sanomat kertoo Suomen suurimman ammatillisen keskusjärjestö SAK:n haluavan Suomeen lakisääteisen irtisanomisjärjestyksen.

Esityksen yhtenä lähtökohtana on se, että työnantaja joutuisi yt-neuvotteluissa suosimaan talossa pisimpään olleita, kun taas nuoret joutuisivat kilometritehtaalle entistä helpommin.

Puheenjohtaja Jarkko Eloranta perustelee ehdotusta ikääntyneiden työllisyyden parantumisella. Eläkeikää lähestyvät ovat useimmissa tapauksissa olleet työpaikoissa pisimpään, joten heidän irtisanomisensa vaikeutuisi merkittävästi.  Irtisanomisjärjestys on hänen mukaan yksi SAK:n vaalitavoitteista tulevalle hallituskaudelle.

— Tosiasia on se, että ikääntyneiden mahdollisuudet työllistyä tai kouluttautua uudelleen ovat pienemmät kuin muilla. Etenkin jos työttömyysturvaa heikennetään, ikääntyneitä ei voida potkia pois nykyiseen tapaan, Eloranta sanoo HS:lle. 

Ymmärrän, ymmärrän. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen vuoden 2017 talousarvioneuvottelujen yhteydessä perustettu kolmikantainen työryhmä tarkoittaa yhteisistä asioista sopimista ja kompromisseja työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden keston lyhentämiseksi.

En voi kuitenkaan olla pohtimatta, että mitä ammattiliitot sitten voittivat tässä nuoria eriarvoiseen työmarkkina-asemaan puskevassa kompromississa? 

Onko tässä kenties kyseessä samanlainen kompromissi kuin kiistelty kilpailukykysopimus, jonka yhteydessä luvattiin, ettei työttömyysturvasta enää leikattaisi? 

Viime vuosina useat toimijat ovat pohtineet erilaisia keinoja saada myös nuoret kiinnostumaan ammattiliitoista. Lukuisat kyselyt ovat osoittaneet, että nuorten halu liittyä ammattiliittoihin on hiipunut edelleen ay-liikkeiden nuorisokampanjoista huolimatta. 

Luulevatko ammattiliitot aivan tosissaan, että eriarvoistamalla työmarkkinoita saadaan nuoretkin kiinnostumaan ay-toiminnasta, vai miksi he kaivavat hautaansa miellyttämällä pelkästään ikääntyviä demariäänestäjiä?

Nuorille jäsenyys ammattiyhdistyksissä ei ole enää itsestään selvä lähtökohta eikä liittoon kuulumattomuutta pidetä poikkeuksena. Mutta en minä ainakaan ihmettele yhtään, että miksi nuoria ei huvita lähteä toimintaan mukaan. 

Tässä valossa on hyvin vaikea keksiä heille riittävää syytä ay-jäsenyydelle, koska nuoria ei kuseteta pelkästään maamme eläkejärjestelmän kautta, vaan nyt liittokin alkaa räkimään heidän naamoilleen.

Ei minuakaan huvittaisi maksaa siitä.

Takana on lähes yhdeksän vuoden taantuma ja nuorten aikuisten työllisyysaste on laskenut edelleen hyvästä taloustilanteesta huolimatta, vaikka samaan aikaan kaikissa muissa ikäryhmissä työllisyysaste nousee. Ikuiset työharjoittelut, työkokeilut ja pätkäsopimukset ovat tehneet tehtävänsä. Pirstaleinen työelämä voi johtaa pirstaloituneeseen mieleen ja maailmankuvaan.

Yhdet ovat päässeet nauttimaan työn hedelmistä maallisen mammonan kautta, kun taas toiset eivät ole päässeet edes kokeilemaan. 

Pohtikaa varsin myös sellaista tilannetta, jossa tuo esitys käännettäisiin nurinpäin ja miettikää millainen paskamyrsky siitä nousisi, jos ammattiliitot ehdottaisivat sellaista irtisanomisjärjestystä, joka kulkisi vanhimmasta nuorimpaan. 

Siinä olisi Helsingin ydinkeskustassa sijaitseva Senaatintori jälleen kerran täynnä punaisia lippuja ja ilmapalloja – megafonit huutaisivat ja kansa janoaisi porvarin verta.

Pakko kuitenkin antaa neuvottelijoille tunnustusta siitä, miten näppärästi he saivat sukupolvisodan aikaiseksi ja miten sitä kautta onnistuttiin tahraamaan ammattiliittojen muutenkin nuutunutta mainetta. Edes Elinkeinoelämän keskusliitto ei olisi pystynyt parempaan.

Hyvin pelattu.

]]>
37 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263807-nakokulma-setamiehet-ajoivat-ammattiliitot-miinaan#comments Irtisanomislaki Jarkko Eloranta Juha Sipilä SAK Wed, 07 Nov 2018 15:24:51 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263807-nakokulma-setamiehet-ajoivat-ammattiliitot-miinaan
Juha Sipilä uhoaa 100000 hallituksen työllistämästä - faktoja etsimässä http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263228-juha-sipila-uhoaa-100000-hallituksen-tyollistamasta-faktoja-etsimassa <p><strong>Sipilä:&quot;Eniten hallituksen talouspolitiikasta ovat hyötyneet ne yli sata tuhatta entistä työtöntä, jotka ovat nyt töissä.&quot; Huoh, näinköhän...</strong></p><p>&nbsp;</p><p>On totta, että vaalit ovat tulossa ja että poliitikoita pidetään verhotulla politiikan kielellä ilmaisten totuuden muuntelijoina mutta Juha Sipilä näyttää kyntävän tällä saralla isoimmalla traktorilla. Pääministerihän väittää, että sata tuhatta entistä työtöntä olisivat <em>hallituksen </em>toimien ansiosta töissä. Tutkaillaanpa asiaa ja paria muuta hänen väitettä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kiky</strong></p><p><a href="https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/paaministeri-juha-sipilan-esittelypuheenvuoro-eduskunnan-tiedonantokeskustelussa-16-10-2018">Sipilä</a>:&quot;Kilpailukykysopimuksen myötä pääsimme viimein mukaan maailmantalouden imuun.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://www.talouspolitiikanarviointineuvosto.fi/wordpress/wp-content/uploads/2018/04/Raportti2017.pdf">Talouspolitiikan arviontineuvosto</a> (s. 19): &quot;Kustannus-ja kilpailukykysopimus tuli voimaan helmikuun alussa [2017]. Sopimuksen myötä vuotuista työaikaa pidennetään 24 tuntia ilman lisäkorvausta. Tilastot kuitenkin osoittavat, että työntekijää kohden tehdyt työtunnit ovat vähentyneet edelleen.&quot; (julkaistu 01/2018)</p><p>Luulisi siis työtuntien lisääntyvän, jos niitä lisätään. Ehkä kikyä on liioiteltu?</p><p>Palkansaajien tutkimuslaitoksen <a href="https://www.labour.fi/ptblogi/2016/04/06/laskelmia-kilpailukykysopimuksen-vaikutuksista/">arvio </a>kikyn työllisyyden <em>nettovaikutuksista </em>oli vuosille 2017-20 reilu 20.000 työpaikkaa eli selvästi vähemmän kuin hallitus. Sekään ei näytä huomioineen (kuten ei ehkä <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/ekonomistit-hurraavat-kiky-sopimusta-pahin-ongelma-on-useita-vuosia-jatkunut-heikko-tuottavuuskehitys/744b902b-da52-3782-9523-a839efe54510">tämäkään </a>3-3.5 % arvio), että vientipainotteisessa teollisuudessa vain puolet palkansaajista <a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/puolet-yksityissektorin-tyontekijoista-valttynyt-tyoajan-kiky-pidennykselta-parannus-voi-jaada-saavuttamatta-nailla-toteutusmaarilla/0b9f3903-7977-368c-908f-8c4b8610a77a">kertoi </a>syksyllä 2017 kikyn tulleen taloon. Niin ikään, alle puolet kaikista palkansaajista kikyili silloin. Aina pitää myös muistaa sekin, että palkat ovat vain yksi erä etenkin pääomavaltaisen teollisuuden menoista. Se osaltaan selittänee, miksei teollisuudessa kikyä ole otettu käyttöön kovinkaan innokkaasti, vaikka virallisesti kattavuus on 91 %.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos ei palkattoman työn lisääminen lisännyt kilpailukykyä toivotusti, niin mikä? Kilpailukyvyn vaihtelussa on paljon kyse tuottavuuden ja kiireen välisestä yhteydestä (kuin myös myytävän tuotteen arvosta). Kun työpaikalla tulee kiire, ihmiset kiristävät omaa ja koneiden vauhtia, tehotonta työaikaa vähennetään ja oman työn tekemisen tapaa nopeutetaan. Kun siis <a href="https://tradingeconomics.com/finland/capacity-utilization">kapasiteetin käyttöaste</a> nousee, <a href="https://tradingeconomics.com/finland/productivity">tuottavuuskin </a>noussee.</p><p>&nbsp;</p><p>Taustalta on hyvä muistaa maailmantalouden suotuisuus. Arviointineuvoston käyrä näyttää, että Suomen BKT on parantunut 2015 lähtien. Selvä käänne tapahtui samoihin aikoihin, kun hallitus aloitti ja siis ennen kuin varsinaisesti yhtään toimenpidettä oli tehty.</p><p>&nbsp;</p><p>Huomioiden kikysopimuksen puolinaisen kattavuuden ja maltillisemmat arviot vaikutuksesta, näyttää, että sopimusta on vahvasti liioiteltu.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Työllisyys</strong></p><p>Pääministerin väite 115000 useammasta työssäkäyvästä perustunee osaltaan <a href="https://vnk.fi/documents/10616/7477009/Talouspolitiikan+vaikutukset+ty%C3%B6llisyyteen+ja+tuloeroihin+2015-2018.pdf/11657bf5-9242-41a3-8afa-52e64b60ec3e/Talouspolitiikan+vaikutukset+ty%C3%B6llisyyteen+ja+tuloeroihin+2015-2018.pdf.pdf">tutkimukseen</a>, jossa (siinäkin) <em>laskennallisesti</em> arvioitiin hallituksen toimien vaikutusta työllisyyteen. Hyvä on luoda katse todellisuuteen: montako työtöntä on nyt oikeasti vähemmän? Montako työllistä on enemmän kuin ennen?</p><p>&nbsp;</p><p>Uusimpien yleisessä jaossa olevien työvoimatutkimusten mukaan <a href="https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/statfin_tyti_pxt_011.px/table/tableViewLayout2/?rxid=3e8503da-9618-4572-b40f-a8a1cb2097cf">Työllisiä </a>oli 2017 yhteensä 36000 enemmän kuin 2015. <a href="https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/statfin_tyti_pxt_001.px/table/tableViewLayout2/?rxid=658329e7-1cad-435e-b758-e29fd68ef600">Työttömiä </a>oli 17000 vähemmän. Näiden lukujen valossa työttömien määrän olisi tullut vähentyä tänä vuonna kymmenen kuukauden aikana 16. lokakuuta mennessä 79000-98000 henkilöllä, jotta Sipilän väite pitäisi paikkansa. Kymmenen tuhatta kuukaudessa. Se olisi aika rytinää. Voisiko kansakunnan tekemistä työtunneista laskien saada tukea Sipilälle? 2017 työtunteja oli 58000 kokoaikaisen työpaikan verran enemmän kuin 2015. Se tarkoittaisi miltei 60000 työpaikkaa lisää tänä vuonna, jotta Sipilän puheille olisi katetta. Työministeriön tiedot ovat tuoreimpia ja ne todella kertovat työttömien määrän laskeneen noin sata tuhatta. Samalla on kuitenkin käynyt niin, että työllisten työnhakijoiden määrä on 18000 suurempi nyt kuin 2015<em>. </em>Se viittaa vajaaseen työllistymiseen ja <a href="http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tym__tyti/statfin_tyti_pxt_016.px/?rxid=a10063bb-015e-467d-9a5e-0f87c95f1a00">osa-aikaisten määrä</a> ryöpsähtikin 2016. Sattumoisin oli myös niin, että hallituksen aloitusvuosi oli huono työttömyysvuosi. Edellisenä vuonna oli ollut 23000 työtöntä vähemmän. Tällä hetkellä on myös palveluissa ja opiskelemassa &quot;työvoiman ulkopuolella&quot; (ja siis ei-työtön) 12000 useampi kuin hallituksen aloittaessa.</p><p>Jos siis Sipilä vertaisi vuotta aiempaan tilanteeseen ja vähentäisi palveluihin siirretyt, kolmannes saavutuksesta lähtisi. Lomautettuja oli nyt syyskuussa 15000 vähemmän kuin 2015. Eli työpaikan omaavia työttömiä oli vähemmän. Se, että heidät olisi kutsuttu töihin hallituksen toimien ansiosta, kuulostaa kyllä kovin kaukaa haetulta. Edellä mainitut huomioiden laskisi hallituksen saavutus sadasta tuhannesta <em>puoleen </em>ja <em>siitä </em>pois yritysten omat toimet sekä maailmantalouden imu. Mitä jää?</p><p>&nbsp;</p><p>Edellä käytetyt tilastot eivät anna lähimainkaan tukea pääministeri Juha Sipilän väitteille työpaikkojen lisääntymisestä. Työttömyys on vähentynyt muttei niinkään paljoa hallituksen ansiosta kuin annetaan ymmärtää.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sipilä:"Eniten hallituksen talouspolitiikasta ovat hyötyneet ne yli sata tuhatta entistä työtöntä, jotka ovat nyt töissä." Huoh, näinköhän...

 

On totta, että vaalit ovat tulossa ja että poliitikoita pidetään verhotulla politiikan kielellä ilmaisten totuuden muuntelijoina mutta Juha Sipilä näyttää kyntävän tällä saralla isoimmalla traktorilla. Pääministerihän väittää, että sata tuhatta entistä työtöntä olisivat hallituksen toimien ansiosta töissä. Tutkaillaanpa asiaa ja paria muuta hänen väitettä.

 

Kiky

Sipilä:"Kilpailukykysopimuksen myötä pääsimme viimein mukaan maailmantalouden imuun."

 

Talouspolitiikan arviontineuvosto (s. 19): "Kustannus-ja kilpailukykysopimus tuli voimaan helmikuun alussa [2017]. Sopimuksen myötä vuotuista työaikaa pidennetään 24 tuntia ilman lisäkorvausta. Tilastot kuitenkin osoittavat, että työntekijää kohden tehdyt työtunnit ovat vähentyneet edelleen." (julkaistu 01/2018)

Luulisi siis työtuntien lisääntyvän, jos niitä lisätään. Ehkä kikyä on liioiteltu?

Palkansaajien tutkimuslaitoksen arvio kikyn työllisyyden nettovaikutuksista oli vuosille 2017-20 reilu 20.000 työpaikkaa eli selvästi vähemmän kuin hallitus. Sekään ei näytä huomioineen (kuten ei ehkä tämäkään 3-3.5 % arvio), että vientipainotteisessa teollisuudessa vain puolet palkansaajista kertoi syksyllä 2017 kikyn tulleen taloon. Niin ikään, alle puolet kaikista palkansaajista kikyili silloin. Aina pitää myös muistaa sekin, että palkat ovat vain yksi erä etenkin pääomavaltaisen teollisuuden menoista. Se osaltaan selittänee, miksei teollisuudessa kikyä ole otettu käyttöön kovinkaan innokkaasti, vaikka virallisesti kattavuus on 91 %.

 

Jos ei palkattoman työn lisääminen lisännyt kilpailukykyä toivotusti, niin mikä? Kilpailukyvyn vaihtelussa on paljon kyse tuottavuuden ja kiireen välisestä yhteydestä (kuin myös myytävän tuotteen arvosta). Kun työpaikalla tulee kiire, ihmiset kiristävät omaa ja koneiden vauhtia, tehotonta työaikaa vähennetään ja oman työn tekemisen tapaa nopeutetaan. Kun siis kapasiteetin käyttöaste nousee, tuottavuuskin noussee.

 

Taustalta on hyvä muistaa maailmantalouden suotuisuus. Arviointineuvoston käyrä näyttää, että Suomen BKT on parantunut 2015 lähtien. Selvä käänne tapahtui samoihin aikoihin, kun hallitus aloitti ja siis ennen kuin varsinaisesti yhtään toimenpidettä oli tehty.

 

Huomioiden kikysopimuksen puolinaisen kattavuuden ja maltillisemmat arviot vaikutuksesta, näyttää, että sopimusta on vahvasti liioiteltu.

 

Työllisyys

Pääministerin väite 115000 useammasta työssäkäyvästä perustunee osaltaan tutkimukseen, jossa (siinäkin) laskennallisesti arvioitiin hallituksen toimien vaikutusta työllisyyteen. Hyvä on luoda katse todellisuuteen: montako työtöntä on nyt oikeasti vähemmän? Montako työllistä on enemmän kuin ennen?

 

Uusimpien yleisessä jaossa olevien työvoimatutkimusten mukaan Työllisiä oli 2017 yhteensä 36000 enemmän kuin 2015. Työttömiä oli 17000 vähemmän. Näiden lukujen valossa työttömien määrän olisi tullut vähentyä tänä vuonna kymmenen kuukauden aikana 16. lokakuuta mennessä 79000-98000 henkilöllä, jotta Sipilän väite pitäisi paikkansa. Kymmenen tuhatta kuukaudessa. Se olisi aika rytinää. Voisiko kansakunnan tekemistä työtunneista laskien saada tukea Sipilälle? 2017 työtunteja oli 58000 kokoaikaisen työpaikan verran enemmän kuin 2015. Se tarkoittaisi miltei 60000 työpaikkaa lisää tänä vuonna, jotta Sipilän puheille olisi katetta. Työministeriön tiedot ovat tuoreimpia ja ne todella kertovat työttömien määrän laskeneen noin sata tuhatta. Samalla on kuitenkin käynyt niin, että työllisten työnhakijoiden määrä on 18000 suurempi nyt kuin 2015. Se viittaa vajaaseen työllistymiseen ja osa-aikaisten määrä ryöpsähtikin 2016. Sattumoisin oli myös niin, että hallituksen aloitusvuosi oli huono työttömyysvuosi. Edellisenä vuonna oli ollut 23000 työtöntä vähemmän. Tällä hetkellä on myös palveluissa ja opiskelemassa "työvoiman ulkopuolella" (ja siis ei-työtön) 12000 useampi kuin hallituksen aloittaessa.

Jos siis Sipilä vertaisi vuotta aiempaan tilanteeseen ja vähentäisi palveluihin siirretyt, kolmannes saavutuksesta lähtisi. Lomautettuja oli nyt syyskuussa 15000 vähemmän kuin 2015. Eli työpaikan omaavia työttömiä oli vähemmän. Se, että heidät olisi kutsuttu töihin hallituksen toimien ansiosta, kuulostaa kyllä kovin kaukaa haetulta. Edellä mainitut huomioiden laskisi hallituksen saavutus sadasta tuhannesta puoleen ja siitä pois yritysten omat toimet sekä maailmantalouden imu. Mitä jää?

 

Edellä käytetyt tilastot eivät anna lähimainkaan tukea pääministeri Juha Sipilän väitteille työpaikkojen lisääntymisestä. Työttömyys on vähentynyt muttei niinkään paljoa hallituksen ansiosta kuin annetaan ymmärtää.

]]>
3 http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263228-juha-sipila-uhoaa-100000-hallituksen-tyollistamasta-faktoja-etsimassa#comments Juha Sipilä Juha Sipilän hallitus Mediakritiikki Työllisyys Työttömyys Sat, 27 Oct 2018 12:14:23 +0000 Mikko Kangasoja http://mikkokangasoja.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263228-juha-sipila-uhoaa-100000-hallituksen-tyollistamasta-faktoja-etsimassa
Suomen hilpeät orjamarkkinat ja niiden iloiset isät http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263203-suomen-hilpeat-orjamarkkinat-ja-niiden-iloiset-isat <p>Samaan aikaan kun ay-porhot ja hallituksen kiistelevät irtisanomislaista on todellisuus tuolla ulkomaailmassa tyly.Meillä on normaalit työmarkkinat ja sitten meillä on &rdquo;orjamarkkinat&rdquo;, joissa meillä raataa monenlaisia orjia, torppareita ja mäkitupalaisia mitättömillä palkoilla.</p><p>Nämä pimeät orjamarkkinat porskuttavat samaan aikaan kun herrat riitelevät ja globaalit markkinat valmistautuvat korkojen nousuun ja uuteen lamaan. Onneksi sentään irtisanomiskiistassa päästiin jonkinlaiseen sopuun.</p><p><strong>Koodarit ja kirurgit &ndash; tervetuloa! </strong></p><p>Taistelu työvoimasta on nykyään globaalia. Siksi viimeisen laman aikana ajateltiin, että meidän pitää avata ovet hyviksille, erityisosaajille, koodareille, tiedemiehille ja kapellimestareille. Erityisasiantuntijoilla on Migrissä siksi oma kanavansa, joka mahdollistaa näiden välittömän palkkaamisen. Nämä eivät ole kuitenkaan muuttaneet Suomeen, sillä meillä on korkea verotus ja korkeat elinkustannukset. Saksassa on mukavampaa!</p><p>Näiden toivottujen tähtien (jotka siis eivät tulleet) lisäksi työperäinen maahanmuutto on merkinnyt uudenlaisen proletariaatin syntymistä. Tätä estämään on luotu ns. saatavuusharkintajärjestelmä, joka merkitsee sitä, että matalapalkkaisiin töihin on otettava ensisijaisesti Suomen tai EU-maiden kansalaisia.</p><p>Tämä järjestelmä, joka tarjosi kyllä tosi halpaa työvoimaa EU:n kriteerien ohi siihen hyväksytyistä Romaniasta ja Bulgariasta. Tuo ei kuitenkaan tyydyttänyt niitä tahoja, jotka halusivat ihan ilmaista orjatyövoimaa EU:n ulkopuolelta. He tiesivät, että sieltä löytyisi väkeä, joka olisi valmis mihin tahansa. Siksi saatavuusharkintajärjestelmää oli väännettävä &rdquo;paremmaksi&rdquo;. Kuinka saan haluisan orjan?&nbsp;</p><p>Näin tehtiinkin.</p><p>Juha Sipilän aikana ns. saatavuusharkintajärjestelmää on rapautettu. Se on merkinnyt sitä, että siivousala, rakennusala, kuljetusala, osin metalliala, kokit, tarjoilijat, pizzeriat, maataloustyöntekijät, marjanpoimijat ja kotitaloustyöntekijät on hankittu Suomeen joko laittomasti tai sitten järjestelmän porsaanreikiä käyttäen.</p><p>Etenkin Uudellemaalle paikallinen ELY-keskus on avannut kaikki portit.</p><p>Mitä tästä on seurannut?</p><p>Ruotsissa on tutkittu tätä tilannetta jo aikaisemmin, sillä se vapautti saatavuusharkinnan jo vuonna 2008. Malmön yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan firmat käyttivät hyväksi näitä ihmisiä maksamalla mitätöntä palkkaa, antamalla liian paljon työtunteja sekä työmääriä. Vanhoista turvapaikkamaista saapunut laiton tai muuten vaan pompannut tulija on &rdquo;ostanut&rdquo; itselleen työpaikan velaksi. <a href="#_edn1" name="_ednref1" title="">[i]</a> Kaikenlainen kehvelöinti on kukoistanut.</p><p>Suomen todellisuus ei ole sen parempi ja on lähestynyt Ruotsin vastaavaa. Meillä työmarkkinoilla on monimutkainen järjestelmä, jossa alimmassa kastissa ovat tänne tulleet turvapaikanhakijat, parempaa palkkaa saavat työntekijän oleskeluluvan saaneet (TTOL), hieman suomen kieltä osaavat ja sen jälkeen oleskeluluvan ja työluvan saaneet tulijat. Tilanne on kaikille asiaatunteville selvä ja jopa työvoimaviranomaiset tietävät sen: villit orjamarkkinat vallitsevat mutta silmät ummistetaan, kun hallitus ei halua siihen puuttua. &nbsp;</p><p><strong>Ahneuden evankeliumi</strong></p><p>Pimeiden orjamarkkinoiden luominen alkoi kun maahamme alkoi Ruotsin vanavedessä virrata väkeä. Se kiihtyi vuonna 2015 kun tuoretta työvoimaa saapui enemmän kuin tarpeen. Malli on matkittu Ruotsista ja me toistimme siellä tehdyt virheet.</p><p>Siellä ammattiliitot kyllä varoittivat väärinkäytöksistä ja tarveharkinnan poistamisesta. Myös Suomen rakennusliiton Kyösti Suokas varoitteli siitä, että saatavuusharkinnan poistaminen olisi tuhoisaa. Ay-liikkeen vienot varoitukset on kuitenkin unohdettu, sillä kyseessä ovat isot rahat ja meillä on pääministeri, joka symppaa niin yrittäjää kuin ilmeisesti myös ketkuyrittäjää. &nbsp;</p><p>Mihin se on sitten johtanut?</p><p>Meikäläisten orjamarkkinoiden väärinkäytökset ovat järkyttäviä ja johtuvat mieltä kääntävästä ahneudesta: kebab- ja pizzaravintoloissa tapahtuva hyväksikäyttö on yleistä, samoin siivousala, rakennusala ja kaupan ala ovat näissä orjamarkkinoissa mukana.</p><p>Kuten Suomen Perustan tutkijan Samuli Salmisen selvityksessä on osoitettu, työllisyysasteet näillä tulijoilla ovat alhaisia ja nettotulonsiirrot ovat massiivisia. Näiden hämäräyrittäjien saaman orjatyövoiman kustannukset koituvat lopulta valtiolle ja julkiselle taloudelle. Me veronmaksajat maksamme tämän kalliin samban.</p><p>Iloiset voittajat ovat edellämainittuja ketkuyrittäjiä ts. matalapalkka-alojen työnantajia, jotka voivat rauhassa harjoittaa esikapitalistisen ajan vääryyksiä. Häviäjiä ovat veronmaksajat, suomalaiset ja koko yhteiskunta, joka maksaa tämän keplottelun suolaisen laskun.&nbsp;</p><p>Kukaan ei huuda miituu, sillä matalapalkka-aloille tulevat muuttajat tyytyvät kurjuuteen ja hyväksikäyttöön. Pelkkä tulo tänne on voitto. Ihmissalakuljettajille tämä on hölläkkä järjestelmä on taivas, sillä heidän rikollinen toimintansa niveltyy näin suomalaiseen elinkeinoelämään. Yhteiskunnan pimeät voimat riemuitsevat.</p><p><strong>Saatavuusharkinta &ndash; Summan asema?</strong></p><p>Saatavuusharkinta ja työehtosopimusten yleissitovuus ovat se viimeinen puolustuslinja &ndash; se Summan asema &ndash; jossa meikäläinen työ vielä pitää pintansa. Kun se tuhotaan, alkaa orjamarkkinoiden bakkanaali ja suomalaisen työväen niskojen murtaminen.</p><p>Entä kuka tätä haluaa?</p><p>Tätä ahneuden evankeliumia ts. saatavuusharkinnan poistamista ajavat seuraavat puolueet: kokoomus, keskusta, vihreät, RKP ja KD. Mielenkiintoista kyllä, suurin osa kansanedustajista haluaisi sen kuitenkin säilyttää.</p><p>Mutta johtajat näyttävät mallia!</p><p>Juha Sipilän 26.9 2018 Ylellä antama haastattelu on yksiselitteinen. &rdquo;&hellip;<em>kyllä, keskusta on valmis asteittain luopumaan tarveharkinnasta. Koko Suomessa on monilla aloilla jo nyt pulaa osaavasta työvoimasta&hellip;&rdquo; </em>Petteri Orpo on suorempi (Demokraatti 25.10.2017): &rdquo;&hellip;<em>tämän (saatavuusharkinnasta luopuminen) on yksi niitä pullonkauloja</em>&hellip;&rdquo; Ja hyväksi lopuksi meidän oma Kai Mykkäsemme, joka kertoi 22.5.2018 että &rdquo;<em>vaan viittaan siihen, että jos Halla-Ahon vaatimuksen mukaisesti kiristettäisiin tarveharkintaa nykyisestä se tekisi järjestelmästämme entistä byrokraattisemman ja luotaantyötävämmän. Olisimme kauempana siitä tavoitteesta, että Suomi on houkutteleva erityisesti kansainvälisille osaajille</em>&hellip;&rdquo;</p><p>Vielä kerran: orjamarkkinoiden isät ja äidit ovat kepussa, kokoomuksessa, vihreissä, ärkoopeessä ja kristillisissä. Sinne pysähtyvät matalapalkka-alojen omistajien ketkuisat vankkurit, kun he haluavat tukea vaalityötä &rdquo;isänmaan edun takia&rdquo;. Siellä kiehnätään jo tulevaa hallitusta ja sen hallitusohjelmaa, jossa saatavuusharkinnalle annetaan kevyet mullat.</p><p>Siis jos haluat lisää orjia, niin äänestä kepua, kokoomusta, vihreitä, ärkööpeetä, ja KD:tä! Se on nannaa!</p><p>ps. &nbsp;</p><hr /><p><a href="#_ednref1" name="_edn1" title="">[i]</a> Samuli Salminen: Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee. Suomen Perustan julkaisuja. 2018. Kt. myös: Natalia Ollus, Anniina Jokinen, and Matti Joutsen. Exploitation of migrant workers in Finland, Sweden, Estonia and Lithuania: Uncovering the links between recruitment, irregular employment practices and labour tracking. Publication Series No. 75. European Institute for Crime Prevention and Control, a liated with the United Nations, 2013.</p><p>ps. ehkä kuvassa Juha miettii hylkääkö hän saatavuusharkinnan?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Samaan aikaan kun ay-porhot ja hallituksen kiistelevät irtisanomislaista on todellisuus tuolla ulkomaailmassa tyly.Meillä on normaalit työmarkkinat ja sitten meillä on ”orjamarkkinat”, joissa meillä raataa monenlaisia orjia, torppareita ja mäkitupalaisia mitättömillä palkoilla.

Nämä pimeät orjamarkkinat porskuttavat samaan aikaan kun herrat riitelevät ja globaalit markkinat valmistautuvat korkojen nousuun ja uuteen lamaan. Onneksi sentään irtisanomiskiistassa päästiin jonkinlaiseen sopuun.

Koodarit ja kirurgit – tervetuloa!

Taistelu työvoimasta on nykyään globaalia. Siksi viimeisen laman aikana ajateltiin, että meidän pitää avata ovet hyviksille, erityisosaajille, koodareille, tiedemiehille ja kapellimestareille. Erityisasiantuntijoilla on Migrissä siksi oma kanavansa, joka mahdollistaa näiden välittömän palkkaamisen. Nämä eivät ole kuitenkaan muuttaneet Suomeen, sillä meillä on korkea verotus ja korkeat elinkustannukset. Saksassa on mukavampaa!

Näiden toivottujen tähtien (jotka siis eivät tulleet) lisäksi työperäinen maahanmuutto on merkinnyt uudenlaisen proletariaatin syntymistä. Tätä estämään on luotu ns. saatavuusharkintajärjestelmä, joka merkitsee sitä, että matalapalkkaisiin töihin on otettava ensisijaisesti Suomen tai EU-maiden kansalaisia.

Tämä järjestelmä, joka tarjosi kyllä tosi halpaa työvoimaa EU:n kriteerien ohi siihen hyväksytyistä Romaniasta ja Bulgariasta. Tuo ei kuitenkaan tyydyttänyt niitä tahoja, jotka halusivat ihan ilmaista orjatyövoimaa EU:n ulkopuolelta. He tiesivät, että sieltä löytyisi väkeä, joka olisi valmis mihin tahansa. Siksi saatavuusharkintajärjestelmää oli väännettävä ”paremmaksi”. Kuinka saan haluisan orjan? 

Näin tehtiinkin.

Juha Sipilän aikana ns. saatavuusharkintajärjestelmää on rapautettu. Se on merkinnyt sitä, että siivousala, rakennusala, kuljetusala, osin metalliala, kokit, tarjoilijat, pizzeriat, maataloustyöntekijät, marjanpoimijat ja kotitaloustyöntekijät on hankittu Suomeen joko laittomasti tai sitten järjestelmän porsaanreikiä käyttäen.

Etenkin Uudellemaalle paikallinen ELY-keskus on avannut kaikki portit.

Mitä tästä on seurannut?

Ruotsissa on tutkittu tätä tilannetta jo aikaisemmin, sillä se vapautti saatavuusharkinnan jo vuonna 2008. Malmön yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan firmat käyttivät hyväksi näitä ihmisiä maksamalla mitätöntä palkkaa, antamalla liian paljon työtunteja sekä työmääriä. Vanhoista turvapaikkamaista saapunut laiton tai muuten vaan pompannut tulija on ”ostanut” itselleen työpaikan velaksi. [i] Kaikenlainen kehvelöinti on kukoistanut.

Suomen todellisuus ei ole sen parempi ja on lähestynyt Ruotsin vastaavaa. Meillä työmarkkinoilla on monimutkainen järjestelmä, jossa alimmassa kastissa ovat tänne tulleet turvapaikanhakijat, parempaa palkkaa saavat työntekijän oleskeluluvan saaneet (TTOL), hieman suomen kieltä osaavat ja sen jälkeen oleskeluluvan ja työluvan saaneet tulijat. Tilanne on kaikille asiaatunteville selvä ja jopa työvoimaviranomaiset tietävät sen: villit orjamarkkinat vallitsevat mutta silmät ummistetaan, kun hallitus ei halua siihen puuttua.  

Ahneuden evankeliumi

Pimeiden orjamarkkinoiden luominen alkoi kun maahamme alkoi Ruotsin vanavedessä virrata väkeä. Se kiihtyi vuonna 2015 kun tuoretta työvoimaa saapui enemmän kuin tarpeen. Malli on matkittu Ruotsista ja me toistimme siellä tehdyt virheet.

Siellä ammattiliitot kyllä varoittivat väärinkäytöksistä ja tarveharkinnan poistamisesta. Myös Suomen rakennusliiton Kyösti Suokas varoitteli siitä, että saatavuusharkinnan poistaminen olisi tuhoisaa. Ay-liikkeen vienot varoitukset on kuitenkin unohdettu, sillä kyseessä ovat isot rahat ja meillä on pääministeri, joka symppaa niin yrittäjää kuin ilmeisesti myös ketkuyrittäjää.  

Mihin se on sitten johtanut?

Meikäläisten orjamarkkinoiden väärinkäytökset ovat järkyttäviä ja johtuvat mieltä kääntävästä ahneudesta: kebab- ja pizzaravintoloissa tapahtuva hyväksikäyttö on yleistä, samoin siivousala, rakennusala ja kaupan ala ovat näissä orjamarkkinoissa mukana.

Kuten Suomen Perustan tutkijan Samuli Salmisen selvityksessä on osoitettu, työllisyysasteet näillä tulijoilla ovat alhaisia ja nettotulonsiirrot ovat massiivisia. Näiden hämäräyrittäjien saaman orjatyövoiman kustannukset koituvat lopulta valtiolle ja julkiselle taloudelle. Me veronmaksajat maksamme tämän kalliin samban.

Iloiset voittajat ovat edellämainittuja ketkuyrittäjiä ts. matalapalkka-alojen työnantajia, jotka voivat rauhassa harjoittaa esikapitalistisen ajan vääryyksiä. Häviäjiä ovat veronmaksajat, suomalaiset ja koko yhteiskunta, joka maksaa tämän keplottelun suolaisen laskun. 

Kukaan ei huuda miituu, sillä matalapalkka-aloille tulevat muuttajat tyytyvät kurjuuteen ja hyväksikäyttöön. Pelkkä tulo tänne on voitto. Ihmissalakuljettajille tämä on hölläkkä järjestelmä on taivas, sillä heidän rikollinen toimintansa niveltyy näin suomalaiseen elinkeinoelämään. Yhteiskunnan pimeät voimat riemuitsevat.

Saatavuusharkinta – Summan asema?

Saatavuusharkinta ja työehtosopimusten yleissitovuus ovat se viimeinen puolustuslinja – se Summan asema – jossa meikäläinen työ vielä pitää pintansa. Kun se tuhotaan, alkaa orjamarkkinoiden bakkanaali ja suomalaisen työväen niskojen murtaminen.

Entä kuka tätä haluaa?

Tätä ahneuden evankeliumia ts. saatavuusharkinnan poistamista ajavat seuraavat puolueet: kokoomus, keskusta, vihreät, RKP ja KD. Mielenkiintoista kyllä, suurin osa kansanedustajista haluaisi sen kuitenkin säilyttää.

Mutta johtajat näyttävät mallia!

Juha Sipilän 26.9 2018 Ylellä antama haastattelu on yksiselitteinen. ”…kyllä, keskusta on valmis asteittain luopumaan tarveharkinnasta. Koko Suomessa on monilla aloilla jo nyt pulaa osaavasta työvoimasta…” Petteri Orpo on suorempi (Demokraatti 25.10.2017): ”…tämän (saatavuusharkinnasta luopuminen) on yksi niitä pullonkauloja…” Ja hyväksi lopuksi meidän oma Kai Mykkäsemme, joka kertoi 22.5.2018 että ”vaan viittaan siihen, että jos Halla-Ahon vaatimuksen mukaisesti kiristettäisiin tarveharkintaa nykyisestä se tekisi järjestelmästämme entistä byrokraattisemman ja luotaantyötävämmän. Olisimme kauempana siitä tavoitteesta, että Suomi on houkutteleva erityisesti kansainvälisille osaajille…”

Vielä kerran: orjamarkkinoiden isät ja äidit ovat kepussa, kokoomuksessa, vihreissä, ärkoopeessä ja kristillisissä. Sinne pysähtyvät matalapalkka-alojen omistajien ketkuisat vankkurit, kun he haluavat tukea vaalityötä ”isänmaan edun takia”. Siellä kiehnätään jo tulevaa hallitusta ja sen hallitusohjelmaa, jossa saatavuusharkinnalle annetaan kevyet mullat.

Siis jos haluat lisää orjia, niin äänestä kepua, kokoomusta, vihreitä, ärkööpeetä, ja KD:tä! Se on nannaa!

ps.  


[i] Samuli Salminen: Kuinka kalliiksi halpatyövoima tulee. Suomen Perustan julkaisuja. 2018. Kt. myös: Natalia Ollus, Anniina Jokinen, and Matti Joutsen. Exploitation of migrant workers in Finland, Sweden, Estonia and Lithuania: Uncovering the links between recruitment, irregular employment practices and labour tracking. Publication Series No. 75. European Institute for Crime Prevention and Control, a liated with the United Nations, 2013.

ps. ehkä kuvassa Juha miettii hylkääkö hän saatavuusharkinnan?

]]>
12 http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263203-suomen-hilpeat-orjamarkkinat-ja-niiden-iloiset-isat#comments Halpatyömarkkinat Juha Sipilä Ministeri Petteri Orpo Sat, 27 Oct 2018 05:05:34 +0000 Arto Luukkanen http://artoluukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263203-suomen-hilpeat-orjamarkkinat-ja-niiden-iloiset-isat
Tämän päivän lakkovaroitus annettiin vuonna 2015 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263042-taman-paivan-lakkovaroitus-annettiin-vuonna-2015 <p>Tämän päivän lakot eivät tulleet yllätyksenä. Niiden siemen kylvettiin jo vuonna 2015, kun pääministeri otti käyttöönsä hajoita ja hallitse -johtamistavan. Työmarkkinatilanteen kärjistämiseen ei tarvittu montaa kuukautta ja jo syksyllä 2015 oltiin tilanteessa, jossa jokaista tulevaa työmarkkinasopimusta jouduttaisiin vääntämään rajusti.</p><p>Syy on Juha Sipilän ja hänen hallituksensa tavasta keskustella yhteiskunnan kanssa.&nbsp;</p><p>Uusi Suomi julkaisi syksyllä 2015 artikkelin, jossa Tommi Uschanov ja allekirjoittanut <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/113544-tekiko-juha-sipila-jattimaisen-virheen-han-aloittaa-kurittamisen">kuvasivat Juha Sipilän johtamistyyliä.&nbsp;</a>Mainitsin jo silloin, että pakolla ajetut muutokset johtavat usein siihen, että sovittu asia purkautuu heti kun mahdollista. Näin on nyt käymässäkin, kun ensimmäiset ammatiliitot ovat ilmoittaneet irtautuvansa kiky sopimuksen mukaisista ehdoista heti, kun nykyinen sopimuskausi päättyy.</p><p>Olen viime viikkojen aikana nähnyt käsittämättömän määrän taivastelua siitä, kuinka ay -liike on uppiniskainen muutosten edessä. Ei suostu muuttumaan, vaikka käsketään. En ole kuitenkaan nähnyt juuri lainkaan kommentteja siitä, kuinka Juha Sipilä on johtamistavallaan ollut merkittävä riidan synnyttäjä.</p><p>En voi puhua siitä johtamisesta, mitä hän tekee, kun ovet ovat suljettuina, siksi puhun vain siitä, mikä näkyy ulospäin. Uhkailu, pomojen pomoksi julistautuminen ja halu esittää perinteistä lujaa johtamista aiheuttaa yleiseen keskusteluun saman vireen, kuin yöllisellä nakkikioskilla menisi haastamaan riitaa. Riita siitä tulee ja riita ei useinkaan ole se paras tapa ratkaista asioita pitkällä aikavälillä.</p><p>Olen havainnut, että Sipilän tapaa viedä asioita on kannustettu yrittäjäpiireissä ja johtajien kesken. Epäilen, että kannustuksessa on mennyt sekaisin kaksi asiaa. Tavoite, jota Sipilä ajaa ja tapa, jolla hän tekee sen. Moni varmaan ajattelee, että keinoista välittämättä asialle on tehtävä jotakin. Se ei kuitenkaan ole ihan samantekevää. Kun muutosta viedään käskemällä, se kokee enemmän vastustusta kuin sitouttamalla. Sitouttaminen tuntuu olevan suomalaiselle johtajalle edelleenkin se vaikea paikka.</p><p>Sitouttamista ei ole se, että minä johtajana sanon, miten sinun tulee toimia. Se on sitä, että me yhdessä ymmärrämme miksi ja mitä me haluamme saada aikaiseksi ja aktiivisesti punnitsemme erilaisia vaihtoehtoja sen saavuttamiseksi. Kukaan ei halua sellaista johtamista, jossa sanellaan ja vielä vähemmän sitä halutaan nyt kuin ennen.</p><p>Väitän, että hallituksen ja yrittäjäjärjestöjen on syytä katsoa itseään peilistä. En väitä ay -liikettä syyttömäksi kiistaan. Heillä on paljon valtaa ja sitä valtaa tulisi käyttää toisella tavalla. Pääministeri on kuitenkin kautensa alusta lähtien osoittanut sellaista johtamista, joka vie aina kohti konfliktia ja sen olisi toivonut muuttuvan. Oma poliittinen agenda ei saa koskaan olla niin suuri, että yhteiskunnan isot muutokset pysähtyvät, kun oma tavoitekaan ei toteudu. Ja omaa johtamistaan pitää aina tarkastella kriittisesti, koska vain sillä tavalla sekä johtaja että yhteiskunta kehittyy.&nbsp;</p> Tämän päivän lakot eivät tulleet yllätyksenä. Niiden siemen kylvettiin jo vuonna 2015, kun pääministeri otti käyttöönsä hajoita ja hallitse -johtamistavan. Työmarkkinatilanteen kärjistämiseen ei tarvittu montaa kuukautta ja jo syksyllä 2015 oltiin tilanteessa, jossa jokaista tulevaa työmarkkinasopimusta jouduttaisiin vääntämään rajusti.

Syy on Juha Sipilän ja hänen hallituksensa tavasta keskustella yhteiskunnan kanssa. 

Uusi Suomi julkaisi syksyllä 2015 artikkelin, jossa Tommi Uschanov ja allekirjoittanut kuvasivat Juha Sipilän johtamistyyliä. Mainitsin jo silloin, että pakolla ajetut muutokset johtavat usein siihen, että sovittu asia purkautuu heti kun mahdollista. Näin on nyt käymässäkin, kun ensimmäiset ammatiliitot ovat ilmoittaneet irtautuvansa kiky sopimuksen mukaisista ehdoista heti, kun nykyinen sopimuskausi päättyy.

Olen viime viikkojen aikana nähnyt käsittämättömän määrän taivastelua siitä, kuinka ay -liike on uppiniskainen muutosten edessä. Ei suostu muuttumaan, vaikka käsketään. En ole kuitenkaan nähnyt juuri lainkaan kommentteja siitä, kuinka Juha Sipilä on johtamistavallaan ollut merkittävä riidan synnyttäjä.

En voi puhua siitä johtamisesta, mitä hän tekee, kun ovet ovat suljettuina, siksi puhun vain siitä, mikä näkyy ulospäin. Uhkailu, pomojen pomoksi julistautuminen ja halu esittää perinteistä lujaa johtamista aiheuttaa yleiseen keskusteluun saman vireen, kuin yöllisellä nakkikioskilla menisi haastamaan riitaa. Riita siitä tulee ja riita ei useinkaan ole se paras tapa ratkaista asioita pitkällä aikavälillä.

Olen havainnut, että Sipilän tapaa viedä asioita on kannustettu yrittäjäpiireissä ja johtajien kesken. Epäilen, että kannustuksessa on mennyt sekaisin kaksi asiaa. Tavoite, jota Sipilä ajaa ja tapa, jolla hän tekee sen. Moni varmaan ajattelee, että keinoista välittämättä asialle on tehtävä jotakin. Se ei kuitenkaan ole ihan samantekevää. Kun muutosta viedään käskemällä, se kokee enemmän vastustusta kuin sitouttamalla. Sitouttaminen tuntuu olevan suomalaiselle johtajalle edelleenkin se vaikea paikka.

Sitouttamista ei ole se, että minä johtajana sanon, miten sinun tulee toimia. Se on sitä, että me yhdessä ymmärrämme miksi ja mitä me haluamme saada aikaiseksi ja aktiivisesti punnitsemme erilaisia vaihtoehtoja sen saavuttamiseksi. Kukaan ei halua sellaista johtamista, jossa sanellaan ja vielä vähemmän sitä halutaan nyt kuin ennen.

Väitän, että hallituksen ja yrittäjäjärjestöjen on syytä katsoa itseään peilistä. En väitä ay -liikettä syyttömäksi kiistaan. Heillä on paljon valtaa ja sitä valtaa tulisi käyttää toisella tavalla. Pääministeri on kuitenkin kautensa alusta lähtien osoittanut sellaista johtamista, joka vie aina kohti konfliktia ja sen olisi toivonut muuttuvan. Oma poliittinen agenda ei saa koskaan olla niin suuri, että yhteiskunnan isot muutokset pysähtyvät, kun oma tavoitekaan ei toteudu. Ja omaa johtamistaan pitää aina tarkastella kriittisesti, koska vain sillä tavalla sekä johtaja että yhteiskunta kehittyy. 

]]>
25 http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263042-taman-paivan-lakkovaroitus-annettiin-vuonna-2015#comments Kotimaa Ay-liike hallitus Juha Sipilä Työmarkkinat Wed, 24 Oct 2018 03:59:20 +0000 Pasi Sillanpää http://pasisillanp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263042-taman-paivan-lakkovaroitus-annettiin-vuonna-2015